Helmien koko

Tuotteen viimeiset piirustukset toimitettiin valmistajalle kuun puolivälin paikkeilla, huh. Viilauksen alle jää esim. helmien lopullinen koko. Käyttömukavuuskin on tutkittava mallikappaleen avulla. Sen pitäisi toivottavasti olla valmiina tammikuun loppuun mennessä. Jos mallikappale on tarpeeksi hyvä, voidaan siitä monistaa muutama kappale "tavallisten" ihmisten koekäyttöön. Lähinnä siis ystäville ja sukulaisille. Varmasti myös Facebookin kautta etsin muutaman koekäyttäjän, jotta saan enemmän riippumattomia mielipiteitä (kehtaako sitä kaverin tuotetta kovasti haukkuakaan...). Voisinhan pitää vaikka kekkerit, joihin saisivat tulla 15 ensimmäistä ilmoittautunutta ja haukkua ja rutata Tuotetta tietysti, mutta sitä kautta voisin saada arvokasta palautetta toisen vaiheen malleihin ja lopulliseen versioon Tuotteesta. Oheistuotteet ovat jääneet vähän vähemmälle huomiolle, ehkä siihenkin on jossain vaiheessa aikaa?
Tuote2 sai myös viimein jonkinlaista myötätuulta alleen, kävin tapaamassa mahdollista valmistajaa ja siitäkin pääsimme jo mallikappaleen tilauksen asteelle. Mallikappale valmistuu tammikuun aikana ja taasen ystävät ja kylänmiehen pääsevät kokeilemaan.
Markkinointia pitäisi alkaa suunnittelemaan, mutta rahoitus on vieläkin auki. En ole päässyt joukkorahoituksessa vielä pitemmälle, ja pohdin edelleen, pitäisikö. Tosin sitä ennen pitäisi jo olla jotain kuvia Tuotteista tai jotain muuta kättä pitempää. Ehkä sitten ensi vuonna. Kohtahan tässä tuleekin jo vuosi siitä, kun aloin ajaa asiaani eteenpäin.
Hyvää uutta vuotta :)

Rohkaisevan tyylikästä designia

Kiireinen syksy on vienyt mennessään. Olen kompuroinut Tuote2:n (josta kirjoitin aiemmin täällä) kanssa. Luulin sen olevan helpompi nakki. Ensisijainen valmistaja ei ollut kiinnostunut, enkä ole löytänyt toista kotimaista valmistajaa, joka käyttäisi toivomiani raaka-aineita. Kompastun siis alihankintaketjuun. Tarvitsisin vähän jonkun tukea tässä, valitettavasti en tiedä oikein ketään, keneltä kysyä.

Tuote on kuitenkin porskuttanut eteenpäin: viikonloppuna Nina esitteli minulle hahmottelemansa mallit. Kaikissa on kauneutta, perinteikkyyttä, linjakkuutta ja se tärkeä toiminto, jonka vuoksi tähän hommaan alunperin ryhdyin. Järjestin malleista pienelle piirille gallupin, ja vastauksia on tullut jo muutamia. Tuntuu mukavalta olla tässä pisteessä.

 

 

Välillä jo ajattelin, että jos Ninan luonnokset eivät ole innoittavia, laitan koko homman jäihin, ehkä roskikseen. Nyt on taas uusia voimia jatkaa ikävämpiäkin asioita yrityksen eteenpäinviemiseksi.

Ensi viikolla tapaamme toivottavasti siten, että minä, Nina ja valmistaja olemme paikalla ja voimme keskustella mahdollisuuksista ja haasteista sekä Tuotteen mitoista ja kustannuksista.

Varusteleka, Victoria Beckham ja some

Olin eilen illalla Uusyrityskeskuksen hyvinvointialan yrityksiä koskevan hankkeen järjestämässä koulutustilaisuudessa. Aiheena oli "Mikä ihmeen SOME?". Olin paikalla kahdesta syystä: Aion käyttää somea laajasti markkinointiin, perinteinen lehtimainonta on niin kallista, että tuntuu epätodennäköiseltä, että yritykselläni olisi alkuvaiheessa siihen mahdollisuuksia. Toinen syy oli kouluttaja, jonka halusin katsastaa. Häntä on suositeltu minulle avuksi yritykseni visuaalisen ilmeen suunnitteluun.

Somekenttään tutustuttiinkin laajasti. Latasin puhelimeeni Instagramin, jota pitäisi opetella käyttämään. Harmi vain, että ilmeisesti kukaan tuttuni ei käytä sitä. Kävimme Twitterissä ja käytimme hashtagejä. Tutkailimme kiinnostavien yritysten facebook-sivuja ja youtubeen lataamia markkinointivideoita, joista esimerkkinä oli juurikin Varustelekan make Arnold come, jota on kuudessa päivässä katsottu lähes puoli miljoonaa kertaa. Markkinointivideon ideana on pyytää Arnold Schwartzeneggeriä tulemaan Suomeen esittelemällä armeijakaupan tuotteita (en tiedä, saako sieltä oikeasti ostaa konekivääreitä ja tankkeja?!). Puhuimme sisällön tuottamisesta, vuosikellosta, oikea-aikaisesta kampanjoinnista ja eri somekanavien yhdistämisestä.

Kolmas ja yllätyksenä tullut ilo oli se, että tapasin samalla muita yrittäjänaisia. Paikalla oli ainakin koruntekijä, sisustussuunnittelija, hevosterapeutti ja kotipalveluita tarjoavien yritysten vetäjiä. Innokasta keskustelua, hyvää valkosuklaakakkua ja kauniit puitteet.

Sen verran tällä ainakin oli vaikutusta, että päivän Hesarista bongasin heti kolme some-aiheista juttua. Victoria Beckham oli avannut uuden liikkeen Lontooseen, ja mainostanut sitä massiivisesti Instagramissa ja Twitterissä. Hänellä on kuulemma 15 000 seuraajaa. National Museum myöskin Lontoossa on aiemmin kieltänyt teosten valokuvaamisen. Selfiet ja sosiaalinen media on kuitenkin muuttanut tämän, ja nyt kuvia saa ottaa, jotta kävijäkokemuksiaan voi raportoida kuvatileihinsä. Kolmas uutinen koski suomalaisten puolituntemattomien bändien pääsemistä keikoille. Siinäkin keikkapaikat tutkivat ensin Facebookista, kuinka monta tykkääjää bändillä oli, ja jos heitä on tarpeeksi, keikka voidaan bookata.

Vielä en perusta mitään yritystilejä someen, koska ei ole mitään esiteltävääkään. Mutta ehkä tuossa joulun tienoilla?

Verottaja kuvittelee liikoja

Hahhaa, kyllä nauratti, kun verottajalta tuli ennakkoilmoitus yritykseni veroista. Ihan ok, ja kannatan verojen maksua, koska kahden lapsen äitinä käytän paljon julkisia palveluja. Mutta viimeisen maksulapun eräpäivä oli 16.8 2016. Ihan niinkuin pystyisin pitämään jonkun paperin niin kauan säilössä.

Täytynee ruveta säntillisemmäksi.

Tyyligallup=pähkinä

Mainitsin aiemmin tyyligallupista, jonka lähetin sopiville ystävilleni ja joillekin sukulaisille, kiitos vastauksista!

Gallupissa oli kuvia kolmesta tyyliltään erilaisesta tuolista, poimittu ihan netistä. 

 

Kuvat kyllä eivät olleet nämä samat, mutta näette, mitä ajoin takaa. Kysymys oli, että minkä näistä ottaisit mieluiten kotiisi ja miksi, ja mitä et mielelläsi ottaisi.

Melkein kaikki vastasivat, ja olivatkin ihanasti miettineet tyylien hyviä ja huonoja puolia, kalusteiden kokoa, värejä ja muotoja. Itseni kannalta ongelmalliseksi muodostuu varmaankin se, että kaikki tyylit saivat kannatusta. Tosin useampi oli huomannut juuri ne jutut, joihin itse haluan kiinnittää huomiota, eli istumamukavuuden, materiaalivalinnat ja tilantarpeen. Lajittelin mielipiteet ja lähetin edelleen muotoilijalle, siinäpä pähkinää purtavaksi.

Rahan tarve ja leijonan luola

Yritykseni on kohta tilanteessa, jossa aletaan tarvita rahallisia panostuksia. Se vähän jännittää tietysti. Itselläni kun rahaa ei ole mitenkään ylen määrin, ja jos olisikin, ne menisivät vilkkaasti vaikka uuteen sohvaan tai asuntolainen maksuun. Jos kukaan ei osta Tuotteita, menetän tietenkin niiden kehittelyyn ja markkinointiin kulutetut rahat kankkulan kaivoon. Sepä se taitaa olla se "yrittäjän riski".

Nytpä olenkin aivan uusin silmin katsellut tv-sarjaa Leijonan luola USA. Uusia ideoita saaneet yrittäjät esittelevät ideansa ja pyytävät sijoittajilta rahaa (ja neuvoja), ja antavat vastineeksi osan osakkeistaan tai harvoin rojaltia. Siinä kylläkin ihmisillä on jo valmiit tuotteet, joilla on todistetusti jotain myyntiä. Olen nähnyt ohjelmassa ainakin erilaisia ruokatuotteita, itse kiinnittyvän lahjapaperin (!), kosmetiikkaa, vaatteita jne. Eilen tarkistin muutamasta tuotemerkistä, ovatko ne oikeasti olemassa ja missä mittakaavassa, ja ainakin niillä oli komeat nettisivut sekä paljon jälleenmyyjiä.

Suomessahan pyöri tuo ohjelma myös kauan sitten nimellä Leijonan kita. Ainakin siinä oli mukana Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen ja Lisa Sounio. Tuosta ajasta mieleen jäi vain miekkonen, jonka piti rakentaa jäävuori, ja johon Toivo Sukari lähti mukaan. Muistaakseni jäävuorta rakennettiin Ideaparkin pihaan. Vuosi oli 2007. Osa esittelyistä on näköjään katsottavissa youtubessa.

Uudempi versio oli keväällä 2013 esitetty Leijonan luola, jossa oli leijonina mm. Anne Berner ja Jorma Terentjeff.

Onko parempi jakaa osakkeitaan ja riskiä muille vai ottaa pankkilainaa? Vai hidastaa yrityksen kehittämistä rahapulan vuoksi? Tietysti palkasta voi aina nipistää satasen sieltä ja tuolta, mutta jos messuosaston pelkkä paikkavuokra on tuhansia euroja, se tuntuu aika toivottomalta.

Lehdissä on ollut aika paljon juttuja yhteisörahoittamisesta. Yritys tai yhteisö esittelee hankkeen, johon se kerää rahaa. Vastineeksi luvataan käyttöoikeutta, tuotteita tai muuta (yhteisöjen tapauksessa usein hyvää mieltä auttamisesta). Yksi yhteisörahoitusta Suomessa tarjoava taho on Mesenaatti. Kävin katsomassa, millaisia projekteja siellä on rahoitettavana: Pianismi taiteena-kirjan suomentamista (pyydetty 17 000, koossa 3 000 ja rapiat. Vastineena suomennettu teos (arvo 40e)), Synttäribileet-leikkihuone (pyydetty 10 000, koossa 149, vastineena mainostilaa yritykselle tai lahjakortti bileiden pitämiseen) ja eco-vaatteita (pyydetty 35 000, koossa 5 000 ja rapiat, vastineena oman merkin paitoja). Ei huonoa. Osa projekteista on saanut rahoituksensa kokoon määräajassa, osa ei. Esim. jalkapallolehti, arkeologiset kaivaukset ja valokuvakirja ovat onnistuneet. Taidenäyttelyn järjestäminen, muutama televisiosarja ja elokuva eivät ole saaneet rahoitusta. Monipuolisia projekteja ja mielenkiintoista luettavaa.

Syntymäpäiväkekkerit

Nuorin tyttösemme täytti menneellä viikolla vuosia ja tapahtumaa juhlistettiin tänään kaverikekkereillä. Paikalle oli ilmoittautunut pari maitoallergikkoa ja yksi viljaton, joten tarjoilun järjestäminen vaati normaalia enemmän päänvaivaa. Käytettävissä oli pihan marjasatoa, ja päädyinkin punaviinimarja-kermakakkuun ja punakarviais-marenkikakkuun. Kermavaahtoa tein soijakermasta.

Marenkikakun marengit tein tavallisella marenkiohjeella, johon käytettiin 4 valkuaista, 2,5 dl sokeria ja vajaa teelusikkaa etikkaa. Ohjeessa mainittiin pikkumarenkien kypsyvän kymmenessä minuutissa, mutta isoja marenkilevyjä paistoin tunnin 70 asteessa kiertoilmassa. Kuuman haihduttua huomasin niiden olevan vielä raakoja, joten paistoin vielä tunnin 50 asteessa. Kakun täytteeksi tuli soijakermavaahtoa ja karviaisia.

Kermakakun ohje on mummuni vanha:

4 munaa
150g sokeria
80g vehnäjauhoja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Mitä kauemmin jaksat vatkata, sitä parempaa tästä tulee. Mummu tekee kakun aina monitoimikoneella, koska sillä pitkäkin vatkaus käy kätevästi. Kuivat aineet lisätään ja kakkua paistetaan 200 asteessa n. 30 min tai vähän yli. Jos taikinaa jaksaa vatkata tosi pitkään, kakku nousee paistamisen aikana. Siksi itse virittelin leivinpaperista reunat kakkuvuokaani. Ensin meinasin teipata ympyrän kiinni, mutta epäilin, että uunin kuumuus voisi sulattaa teipin? Siksi päätin "liimata" suikaleet yhteen ruokaöljyllä.

Kostutukseen käytin viinimarjamehua. Kakun täytteeksi laitoin karviaissosetta maustettuna muutamalla murulla sokeria sekä soijakermavaahtoa. Päälle kermavaahtoa ja runsaasti punaisia viinimarjoja (jotka muuten sain naapurista, kiitos Irmeli). Vanhojen valokuvien inspiroimana laitoin koristeeksi vielä viinimarjapensaan lehtiäkin.

 

Marenkikakusta tuli makean ja kirpeiden marjojen liitto. Kermakakku oli vähemmän makea, ja kirpeät marjat toimivat siinäkin. Soijakermavaahto toimi kummassakin erinomaisesti. Tosin sitä sai vatkata aika kauan, eikä se siltikään tullut "kovaksi". Pysyi sentään kakkujen päällä. Maku siinä oli makea ilman sokeriakin, eli suolaisiin ruokiin ei selvästikään kannata laittaa.

Tässä lopputulos:

 

 

Kiitos juhlijoille :) Ja miehelle, joka tiskasi.

Seesteliving Oy on rekisteröity!

Seesteliving on siis yritykseni nimi. Ja Seeste oli tietysti se osa nimestä, joka aiheutti hankaluutta.

Yritykseni tarjoamien tuotteiden on tarkoitus tuoda ihmisten elämään seesteistä oloa. Seesteinen= tyyni, levollinen, onnellinen, tasapainoinen, valoisa. Muilla kielillä mm. serene, serein, sereno, lycklig, heiter. Seesteinen ei kuitenkaan olisi toiminut nimen osana, varsinkaan ulkomailla. Living yrittää viitata siihen, että tuotteeni tulevat valtaosin liittymään kotiin, elämään ja sisustukseen. Ainakin yksi lukuisista henkilöistä, jotka ovat soitelleet yritykseni perustettuani, oli aivan oikein tehnyt tämän johtopäätöksen. Hän vahvisti käsitystäni siitä, että -living on oikea pääte yritykselleni.

Nyt sitten miettimään ulkoasua.

Jälleen edistystä

Kyselin ympäriinsä, eikö aikomalleni nimelle todella ole mitään murremerkitystä tai jotain. Otin yhteyttä Lapin murrealueelta olevaan, että eikö vaikka joku poroerottelussa käytettävä termi täsmäisi haluamaani nimeen. Lopulta sain tietää, että Nykysuomen Sanakirjassa on kuin onkin yritykseni nimeen haluamani sana. Prh:n virkailija sanoi ottavansa yhteyttä, mikäli haluamani nimi ei tämän perustelun jälkeen mene läpi. Hän ei kokouksen jälkeen soittanut. Joten nimiasia on lähes varma! Odotan vielä virallista ilmoitusta, sitten voin julkistaa nimen kaikille :)

Tänään järjestyi myös yhteistapaaminen Tuotteen muotoilijan Nina Mäkelän ja todennäköisen valmistajan kanssa. Kokeilimme ja mittailimme samankaltaisia tuotteita, keskustelimme siitä, miten rakenne saadaan kestäväksi ja mitä liitoksia on hyvä käyttää. Puhuimme pintakäsittelystä ja mahdollisista kohdista, joista Tuote voisi olla asiakkaan itse helposti kahdesta palasta koottava. Sovimme alustavasta aikataulustakin jo :) Homma alkaa karkealla tyylin kartoituksella; kyselen muutamilta kohderyhmään kuuluvilta ystäviltä ja tutuilta heidän mielipidettään eri tyylisistä Tuotetta vastaavista tuotteista. Muutama lukijoistaki saa odotella kyselykirjettä spostilla, pysykää kuulolla! Testijaksoonkin saa ilmoittautua vapaaehtoiseksi kohtapuoliin. Se koittanee ensi vuoden alussa.

Nimi ei vaan natsaa

Hartaasti odottamani kirje Prh:sta kolahti luukkuun perjantaina (sillä aikaa kun olin vetämässä vesiperää muistikirjan hankinnassa: miten voi olla niin vaikeaa yhdistää kaunis ulkoasu, hyvälaatuinen paperi ja helppo aukeavuus samaan yksilöön?). Repäisin sen kiireesti auki. Ja selvityksestäni huolimatta nimiehdotustani ei ollut edelleenkään hyväksytty. Samalla perusteella kuin ennen, se on sukunimi, joka ei tarkoita mitään muuta. Tämä siis vaikka olin lähettänyt sinne n. 10 kohtaa, joissa kyseinen sana esiintyy tavallisessa tekstissä, lainattuna eri-ikäisistä kirjoista ja lehtiartikkeleista. Perusteena oli, että tämä on "kirjailijoiden ja runoilijoiden käyttämää tekstiä". Mitä hittoa, kysyn vaan. Lisäharmia aiheutti se, että ainoalla keksimälläni erityylisellä nimelläkin on este: osittain saman niminen yritys (esim. ehdotukseni on kaunis päivä ja heidän yrityksensä on kaunis ilta) ja joka lisäksi toimii osin samalla alalla. (ei ihme, ettei yrittäminen ole Suomessa suosittua (?), kun jo nimenkin saaminen on näin vaivalloista.) Pitäisi vain laittaa pystyyn yritys, jonka nimi olisi suoraan nimeni ja kotikaupunkini. Tosin sitä olisi huono markkinoida ja mitä se kertoisi yrityksestäni tai tuotteistani.

En kuitenkaan vielä luovuta nimessä. Kuulemma vasta se, että sana löytyy sanakirjasta, tekee siitä "salonkikelpoisen". Niinpä aion viettää tunteja googlen ja tarvittaessa kirjaston uumenissa.

Päätän ruveta tässä kutsumaan toista tuoteideaani Tuote2:ksi. Olen sopinut ensi viikolla tapaavani sen tiimoilta mahdollisen valmistajan. Tuote2 on (luullakseni) helpompi nakki kuin Tuote: pystyn itse suunnittelemaan ja testaamaan sen. Eikä se ole niin kalliskaan. Taitaa silti vaatia useamman tuhatlappusen, joten syksyksi suunnittelemani matka kaverin luokse Sveitsiin taitaa tyssätä siihen...

Nyt pitäisi vielä päättää, haluanko lanseerata Tuote2:n ennen kuin Tuote tulee valmiiksi, vaiko kaiken yhdellä kertaa? No onhan tässä vaikka kuinka muitakin aukinaisia asioita, ei sillä. En varmaan pysty edes kuvittelemaan, mitä kaikkia. Taitaa olla aika sopia uudesta tapaamisesta yrityskummini kanssa.

Asioiden rullausta :)

Tapasin Tuotteen suunnittelijan, ja pääsimmekin sopimukseen suunnittelutyön ehdoista ja alustavasta aikataulusta! :) Tuotteen pitäisi olla valmiina markkinoitavaksi maaliskuussa 2015. Tuntuu pitkältä ajalta odottaa, mutta voihan se sujua nopeamminkin, jos kaikki menee nappiin...

Tapasimme kotonani, ja tuntuikin hieman jännittävältä päästää kotiin joku muotoilija-sisustussuunnittelija... Itse kun olen aina valinnut etelänmatkan uusien huonekalujen sijaan. Lisäjännitystä toi se, että suunnittelijalle pakostakin muodostuu jonkinlainen kuva ihmisestä hänen kotinsa perusteella, ja kuinka paljon se sitten vaikuttaa hänen tekemäänsä suunnitelmaan?

Yhteistyö alkoi lupaavasti. Keskustelimme pari tuntia markkinoinnista, brändäyksestä, Tuotteen kuljettamisesta asiakkaille, mahdollisista asiakkaista ja jopa yhteistyöstä markkinoinnissa. Haarukoimme hieman Tuotteen ominaisuuksia ja suunnittelimme tapaamista valmistajan kanssa.

Samalla olen kehitellyt eteenpäin Oheistuotteista saamiani ideoita. Kirjoitellut mahdollisille yhteistyökumppaneille ja saanut vastauksiakin. Yritykseni tuotteiden arvot ovatkin jo ehkä käyneet selville: laatu, kotimaisuus ja luonnolliset materiaalit. Näitä sitten yritän metsästää, ja vielä sellaisella hinnalla, että ne menisivät asiakkaille kaupaksi.


Yritykseni on tarkoitus jalostaa myös muita omista tai muiden tarpeista kohoavia ideoita tuotteksi, ja yksi uusi idea on jo tyrkyllä. Hyvinvointiin liittyvä sekin.

Muistikirjaa en tosin saanut vieläkään hankittua, sen sijaan vietin aamupäivän mattopyykillä.

Yritystili puhelinpalvelulla

En päässytkään pankkiin sovittuna aikana, mutta onneksi nykyään on monenlaisia etäpalveluja. Nordeassa saa avattua yritystilin puhelinpalvelulla. Pankin henkilö soittaa sovittuna aikana, kysyy kysymyksiä (mm. olenko korkeassa poliittisessa virassa jossain toisessa valtiossa(!)), ja n. tunnin kuluttua tili oli osittain käytettävissäni. Voin hallinnoida tiliä omassa nettipankissani, ja siirtää sinne osakepääoman. Osittainen käytettävyys tarkoittaa sitä, että henkkarit ja muita asiakirjoja on käytävä näyttämässä henkilökohtaisesti ennen kuin voin maksaa tililtä mitään, tilille voi tällä hetkellä vain siirtää rahaa. Koska laskuja ei ole vielä tiedossa (ennen kuin yritykseni nimi hyväksytään ja voin varata itselleni nettidomainin), ei osittainen käytettävyys haittaa.

Huomenna tapaan uuden muotoilijan, jonka kanssa pääsimme jo suulliseen sopimukseen Tuotteen muotoilusta. Jippii! Yritin nukkua päiväunia, mutta Tuotteeseen ja Oheistuotteisiin liittyvät mietteet sirisivät päässä. Nyt pitäisi viimein ostaa pätevä muistikirja, johon asioita voisi kirjoittaa, kun ne vilahtavat mielessä. Ettei aina pitäisi kirjoittaa johonkin kirjekuorien taakse, ja ne kuoret sitten joutuvat kuitenkin paperinkeräykseen ja hienot ideat hukkaan... Ja sitten pitäisi vielä pitää sitä muistikirjaa jossain vakipaikassa.

Kesäiset keksit

Viikonloppuna vietimme kesäfiestaa. Homma toimi osin nyyttärimeiningillä ja osakseni tulivat keksit. Osallistujia oli liki 20 henkeä, ja aprikoin, mikä olisi helppoa valmistaa vieraassa keittiössä, kuumassa ja nopeasti. Lisäksi tuli kova hinku saada leivonnaisiin vaahtokarkkeja. Vaahtokarkeista tuli mieleen vain rocky road, jota en ole vieläkään syönyt saati tehnyt, mutta tuollainen suklaajuttu ei oikein sovi, kun lämpötila on lähellä kolmeakymmentä.

Ja niinpä päätin kokeilla kauralastujen koristamista vaahtokarkkipalasilla.

Perinteisen ohjeen nappasin täältä. Ilokseni kaupasta löytyi pussillinen valmiiksi sormenpään kokoisia minivaahtokarkkeja, pussissa oli monia värejä. Tein kauralastut tavalliseen tapaan, ja heti uunista otettua ripottelin vaahtokarkit niiden päälle. Ne sulivat kiinni ja lopputulos oli koristeellinen.

                                         Kuvan otti Tiia.

Fiesta kesti omalta osaltani 12 tuntia, ja sitkeät jatkoivat aamuun asti :)

Pankkiin

"Kesäloman" keskellä olen järjestellyt nimiasiaa. Luin Sari Pöyliön teosta Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä (hyvä kirja muuten), ja näin siinä käytetyn yleiskielisenä substantiivina sanaa, josta kinaamme PRH:n nimitarkastajien kanssa. Lähetänkin nimestä vastineen (haettuani ahkerasti löysin useita eri-ikäisiä tekstejä, joissa sana esiintyi), ehkä päädyn käyttämään alunperin ideoimaani nimeä sittenkin. Tosin olen keksinyt kaksi vaihtoehtoa, joissa olevat sanat takuulla tarkoittavat jotain muutakin, jos ehkä ovatkin joidenkin sukunimiä myös... Ensimmäinen vaihtoehto kuitenkin tuntuu parhaalta kansainväliseen käyttöön.

Prh:n kirjeestä myös ilmeni, että osakeyhtiön osakepääoma on sittenkin siirrettävä yrityksen nimiin avatulle tilille. Ei siis kuten Uusyrityskeskuksessani neuvottiin, että kulujen välttämiseksi hallinnoidaan yhtä omista tileistäni "yrityksen tilinä". Katselin netistä, pankkien hinnoittelut yrityspalveluille eroavat ilmeisesti aika lailla. Itselläni on pankkiasioita Nordeassa ja Osuuspankissa, tuntuu luontevalta avata yrityksen tili ainakin aluksi jompaan kumpaan. Koska en oleta yritykselläni olevan suurempaa rahaliikennettä ainakaan puoleen vuoteen, hinnat tullevat aika edullisiksi. 40 senttiä per tilitapahtuma ja 3e tiliote paperisena kerran kuussa. Menen keskiviikkona pankkiin kuulemaan lisää ja tekemään sopimukset. Sitten jos (kun) bisnes lähtee kiitoon, täytyy kysellä enemmän tarjouksia.

Pankkiin pitää ottaa mukaan kaikenlaisia yrityksen perustamisvaiheeseen liittyviä papereita, joita minulla ei kuitenkaan ole, koska perustin yritykseni sähköisesti. Soitin varatakseni ajan tilin avaamista varten, ja samalla sain tietää, että pankin henkilökunta näkee sähköisestä perustamispalvelusta yritykseni "paperit" saamillani Y-tunnuksilla.

Kuluu se aika näinkin. Koko ajan ei kuitenkaan voi lekotella rannalla. Kiitos sääakka lämpimästä säästä.

Ensimmäinen (mieto) rahastusyritys

Kesken kuuman kesäpäivän puhelimeni pirahti mökin terassilla. Mieshenkilö esittäytyi ja kertoi olevansa Suomen Yritysrekisteristä, johon pitäisi nyt rekisteröidä puuttuvat tiedot yrityksestäni. Koska olen vastikään perustanut yrityksen, ajattelin, että olenko nyt kumminkin unohtanut jonkun tärkeän rekisterin, johon tietoja olisi pitänyt ilmoittaa. Miehellä kuitenkin oli puhelinmyyjän "laulava" puheenparsi, joten vaikka hänen asiansa kuulosti viralliselta, puhe ei kuulostanut.

Täydensin hänen tiedoistaan puuttuvia asioita ja kuuntelin tarkasti, tuleeko joku maininta maksuista. Ja tulihan se: kyseessä on täysin vapaaehtoinen, maksullinen, kaupallinen "rekisteri", jonka tarkoitus on saada tietoja hakevat asiakkaat löytämään yhteystietoni netistä. Käytännössä siis "puhelinluettelo". Tosin hakijan pitää ensin muistaa Suomen Yritysrekisterin olemassaolo ja mennä rekisterin sivuille, jonka hakukenttään tiedot syötetään. Kokeilin, esim. Ikea ei löydy, mutta Sokoksen toimipaikkoja löytyy muutamia, Nordean yksi toimipaikka ja Subwayn 21 toimipaikkaa.

Hinta "alimman luokan" rekisteröitymiselle on 75e vuodessa. Minulla ei ole mitään tarvetta tällaiselle ja totesinkin, että koska yritykselläni ei ole mitään myytävääkään, ei rekisteröityminen ole ollenkaan ajankohtaista.

Hyytävintä oli se, että soittaja sai asian kuulostamaan viralliselta, viranomaisten vaatimalta rekisteriltä, johon jokaisen yrittäjän on liityttävä. Tarkasti kuuntelemalla ja tarkentavilla kysymyksillä asian oikea laita selvisi. Jos ääni olisi ollut tavallinen eikä "laulava", en olisi ehkä osannut edes epäillä.

(Sitäpaitsi jokainen vaikka lähintä Subway-ravintolaa etsivä menee kuitenkin suoraan subwayn omille sivuille, eikä yritystietorekisterin hakuun... Vai katsonko tätä jotenkin liian tunnettujen yritysten näkökulmasta?)

Huomasin muuten kirjoittaa hakukenttään oman yritykseni nimen, ja kappas, se löytyy tietokannasta. Tosin vain osoitetieto, ei puhelinnumeroa eikä toimialaa tai mitään. Mutta kiinnostunut asiakas saa ostaa luottotietoraporttini maksamalla 5e. Jippijai.

Uusnimetönnä

Yritykseni sai ensimmäisen kirjeen :) Se oli Patentti- ja rekisterihallitukselta, johon osakeyhtiön perustamisilmoitukseni päätyi. Olin tyytyväinen ja avasin kirjeen autossa matkalla kesäloman viettoon. Mutta voih, yritykseni nimiehdotusta ei hyväksytty. Olin kuullut, että tämä on todella yleistä (perustamislomakkeeseenkin pitää täyttää kolme nimiehdotusta), mutta toivoin, että oma nimiehdotukseni menisi läpi. Hylkäyksen perusteena oli, että nimen osa on suomalainen sukunimi.

Tässä sitten voisi miettiä, että aika vähän on sellaisia sanoja, jotka eivät ole suomalaisia sukunimiä? Järvi, Kivi, Kuusi, Lamppu... Auto, kuume ja vauva eivät tunnu olevan kenenkään sukunimiä, mutta Tuote tai yritykseni ei mitenkään kyllä liity niihin. Prh:n sivulta tarkistaessani huomaan seuraavaa: "Sukunimiksi rekisteriviranomainen katsoo yleensä nimet, jotka ovat käytössä ainoastaan sukuniminä eivätkä siis tarkoita mitään muuta." No nuo esimerkit kyllä tarkoittavat jotain muuta, mutta ilmeisesti valitsemassani yritysnimessä oleva sukunimi ei tarkoita mitään muuta. Ja niin kauan kun sitä suunnittelin ja pääsin mielestäni hyvään lopputulokseen. Kolmas vaihtoehto listastani olisi kelvannut, mutta se on kokonaan englanninkielinen, enkä halua sellaista nimeä.

Toisen sukunimeä saa kuitenkin käyttää "asianmukaisella suostumuksella". Eli jos kysyn kyseisen sukunimen omistavilta, että saisinko käyttää heidän nimeään yritykseni nimessä? Facebookissa näyttää olevan 7 sen nimistä henkilöä. Tai sitten yritän todistaa, että nimi itseasiassa tarkoittaa jotain muutakin?

Täytynee aloittaa nimen keksiminen alusta :( Prh:n varmistuskirjettä odotellessani en sentään hönkäillyt nimeä laajalti täällä/perustanut Facebooktiliä/sen suuremmin pohtinut markkinointisloganeita. Uuden nimen keksimiseen on kuukausi aikaa.

Josta puheen ollen, sain huonoja uutisia myös markkinointiin liittyen. Minulle Uusyrityskeskuksessa mainostettua Yritystoiminnan kehittämispalvelua eivät saakaan käyttää aloittavat yritykset, vaan se on suunnattu jo jonkin aikaa toimineille yrityksille. Olin jo pitkälti suunnitellut käyttäväni näitä errrittäin kohtuuhintaisia palveluja. Tehnyt listaa, mitä haluan palvelun aikana selvittää ja löytänyt sopivan henkilön palveluntarjoajien listalta, sekä aikatauluttanut palvelun käytön ensi syksyksi. Näyttää siltä, että minun on yritettävä tehdä nuo asiat itse, tai sitten panostettava huomattavia summia rahaa saadakseni ne ostettua normihinnoilla.

Täytynee jättää kesälomahoukutukset väliin.

Kirjanpitäjä

Kun olen kysellyt muilta yrittäjiltä tärkeintä neuvoa, jonka he antaisivat toiselle yrittäjälle, on useampi maininnut hyvän kirjanpitäjän. Kysyinkin kaveriani, kaasonanikin toiminutta Tuulia, toimimaan kirjanpitäjänäni. Hän työskentelee satunnaisesti vanhempiensa kirjanpitoyrityksessä. Heillä on Tuulin mukaan pienyrittäjäystävälliset hinnat, eli hinta määräytyy minun tapauksessani ns. tilitapahtumien mukaan. Koska alussa minulla ei varmaan juurikaan tilitapahtumia ole, ei tule esim. kuukausimaksuista ylimääräisiä kuluja. Lisäksi sain hyvin neuvoja, miten minimoin omia kulujani kirjanpitäjän suuntaan muutenkin. Tilinpäätöksestä veloitetaan tuntiperusteisesti, mikä sekin on kuulemma hyvä minun kannaltani, koska pienen osakeyhtiön helppo tilinpäätös vie aikaa ehkä puoli tuntia.

Sain myös käytännön neuvoja, joista tärkeimmäksi nostettiin seuraava: tästä eteenpäin firman rahat eivät ole enää minun rahojani! Saan laittaa yritykseni tilille "osakaslainan", jolla firman toiminta pääsee käyntiin (voin maksaa esim. domainin varauksesta, nettisivupohjasta ja verkkokaupan hankinnasta syntyviä kuluja). Myöhemmin voin sitten maksaa yrityksestä takaisin kyseisen lainan itselleni. Siis siinä tapauksessa, että yritykseni koskaan tuottaa mitään. Luulin nimittäin, että jos laitan rahaa yritykseni tilille käyttöpääomaksi, se menee sinne kuin kankkulan kaivoon ja voin saada rahat takaisin vain palkkana tai osinkona, ja niihin taas verottaja pääsee aina käsiksi.

Koska hallitusneuvotteluissa tehtiin päätös palauttaa yrityksille 50 % verovähennysoikeus edustuskuluista, kysyin tietysti, että voinko varata kavereille Lapin reissun ja vähentää siitä 50 %. Mutta se ei kuulemma menisi läpi verottajalle :) Sen sijaan voin kestitä kohtuullisin kustannuksin potentiaalisia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja esim. hallituksen varajäsentä. Alan myös pitää ajopäiväkirjaa yrityksen toimintaan liittyvistä reissuista.

Saan soittaa Tuulille vielä lisäneuvopuhelun, kunhan yritykseni tilille on tulossa ensimmäinen tapahtuma, koska sitten lienenkin niin pitkällä. Kai se domaini pitäisi edes varata, ennen kuin joku nappaa sen. Pitäisikö ottaa .fi vai .com loppuinen? Siinä seuraava tuhannen euron kysymys.

Palautetta Jollasta!

Kyllä, sanottiin Jollasta. He ovat kiinnostuneita Ykkösversion Tuotteesta toimistoihinsa. Tosin muutamin parannuksin. Eikä tämä tietenkään mitenkään varmaa ole, kunhan totesivat, että vinkeä tuote. Mutta kai siitäkin jotain voi päätellä?

Yrittäjän elämä alkoi puhelinsoitoilla ja hallitusneuvottelujen tuloksia lukien

Uusyrityskeskuksessa kävimme läpi viimeiset osakeyhtiön perustamiseen liittyvät kuviot Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän asiointipalvelussa. Sitten jäi jäljelle sähköiset allekirjoitukset sekä perustamiseen liittyvä maksu ja osakepääoman siirto erilliselle tilille. Tein nämä eilen. Olen siis yrittäjä! Sanoin miehelle, että voi tästä lähtien puhutella mua Rouva Toimitusjohtajana. Siitä tuli kuulemma mieleen Uuno Turhapuro...

Yritykseni rekisteröinti oli selvästi havaittu jo useilla tahoilla, sillä heti ennen puolta päivää sain useita puheluita, joissa kaupattiin uudelle yritykselle erilaisia palveluita: vakuutuksia, pankkipalveluja ja tietoliikenneyhteyksiä. Tässä vaiheessa sain sanoa kaikille, että kiitos ei. Vakuutuksia en vielä tarvitse ja tietoliikenneyhteydetkin on ajankohtaisia vasta paljon myöhemmin.

Luin lehdestä, että joku puolue (vaan mikä, sitä ei lehti kertonut) halusi minihallitusneuvotteluissa esittää, että yksinyrittäjien sosiaaliturva-aukot paikattaisiin:"Neuvotteluissa noussee esiin 170 000 yksinyrittäjän rinnastaminen palkansaajiin, niin että he olisivat oikeutettuja sosiaaliturvaan". Yrittäjän elämässä on muutama suuri sosiaaliturvan aukko, jotka olen jo tiedostanut, esim. työttömyysturva. Nykyisen käsitykseni mukaan yrittäjä ei voi olla työtön ja saada työttömyyskorvausta, vaikka yrityksestä ei tuloja tulisikaan. Poikkeuksena sivutoiminen yrittäjyys, josta jo aiemmin kirjoitinkin. Oletan, että jotain aukkoja on vielä, joista kukaan ei ole huomannut mainita, ja joita itse en ole löytänyt.

Olin aiemmin vuosia Helsingin yliopistolla tutkijana. Tutuksi tulivat palkkatyöt ja apurahakaudet, suoritin myös opintoja työn ohessa. Kun lopulta jäin työttömäksi, apurahakaudet ja osa-aikaiset opinnot aiheuttivat suuria vaikeuksia, kun asioin TE-toimiston kanssa. Nyt käsittääkseni apurahansaajien oikeuksia on parannettu mm. työttömyysturvan ja eläkkeen kertymisen osalta, mutta pieni epäluulo systeemiä kohtaan jäi.

Tämän tiimoilta kaivoin Ylen sivuilta ekaa kertaa elämässäni valtioneuvoston julkilausuman minihallitusneuvotteluiden tuloksista. Ylevää kertomusta tavoitteista, ja melko ympäripyöreästi esitettyjä toimia, miten näihin tavoitteisiin pyritään. "Itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Myös pienyrittäjien asemaa parannetaan. " Kun rupesin kaivelemaan asiaa, löysin erilaisia Työ- ja elinkeinoministeriön mietintöjä ja muita artikkeleita. Yksinyrittäjien määritelmiä, tilastotietoja ja vertailuja heidän asemastaan eri EU-maissa. Mitäköhän eroa sitten on itsensä työllistävällä ja yksinyrittäjällä? Ehkä tähän tulee jossain vaiheessa lisäinformaatiota.

Lenita Toivakka on tuoreeltaan lausunut hallitusohjelmasta näin: "”Yli puolet Suomen yrityksistä on yhden yrittäjän yrityksiä. Olen iloinen siitä, että yksinyrittäjien sosiaaliturvaan on luvassa parannusta. Lisäksi edustuskulujen verovähennyksen palauttaminen ehkäisee työpaikkojen häviämisen Itä-Suomellekin tärkeältä matkailu- ja ravintola-alalta”, jatkaa Toivakka." Toivakka edustaa puoluekannaltaan kokoomusta. Oletan siis kyseessä olevan Kokoomuksen eteenpäin viemä asia. Näemmä tällaisen vajaan vuorokaudenkin yrittäjyyden myötä politiikkaa seuraa jo eri näkövinkkelistä kuin koskaan aiemmin.

Nimi on keksitty

Nyt keksin yritykselleni nimen! Ajoin maanantaina tapaamiseen naapurikaupunkiin ja siinä matkalla nimi putkahti päähäni. Jotain hyötyä siitä siis on kirjoittaa yritykseen liittyviä sanoja suomeksi ja muilla kielillä paperille päivät pääksytysten. Valitettavasti en voi paljastaa sitä vielä, sillä rekisteröintivaihe on vielä kesken. Osakeyhtiön rekisteröinti verkossa ei ollutkaan kovin yksinkertaista, ainakaan kaltaiselleni talous- ja lakiasioihin perehtymättömälle. Osoitetiedot oli helppo täyttää :) Mutta moni muu kohta olikin hankalampi. Varasin ajan Uusyrityskeskuksesta saadakseni kaiken varmasti parhain päin. Ei ihme, että Suomessa on kokonaisia organisaatioita olemassa ihan vain yrityksien perustamista ja niiden toimimista auttamassa. Ja käsittääkseni Suomi ei ole edes maailman byrokraattisimpia paikkoja.

Kunhan saan yritykseni rekisteröityä, tulen kertomaan nimen täälläkin ja perustamaan facebook-sivuston. Toivottavasti saan sinne pian kuvia Tuotteesta kaikkien ihailtavaksi!

Lähetin ensimmäisen version Tuotteesta lakimiestutulleni Eerolle ja hän kommentoi, että voisi ostaa kyseisenlaisen mööpelin toimistoonsa. Luin tuon spostin viimeisenä ennen kuin lähdin pyöräilemään kaupunkiin ja taas matkalla aloin miettiä, että mitäs jos ensimmäistä versiota pitäisikin lähteä kehittelemään yrityksille tarjottavaksi tuotteeksi? Alkuperäinen tuoteideani on kyllä tarkoitettu kotitalouksiin, ja kuten aiemmin mainitsin, mielikuvissani se on aivan eri näköinen kuin tämä ensimmäinen versio. Eikä minulla varsinaisesti ole mitään paloa tämän version huolelliseen brändäämiseen ja markkinointiin.

Koska näen tuotteen kuitenkin uuden aallon innovatiivisiin yrityksiin sopivana, olin yhteydessä muutamaan tuttuuni Jollassa ja Roviolla. Jolla on se Nokian ohjelmistojen pohjalta syntynyt matkapuhelinfirma ja Roviota ja vihaisia lintuja ei voi suomalainen olla tietämättä. Sepäs olisikin mahtavaa, jos saisin kertoa seuraavassa tapaamisessa vaikka rahoittajan kanssa, että Roviolla ollaan kiinnostuneita tilaamaan 20 kpl Tuotetta. No ehkä aivan niin konkreettista tulosta ei minun kontaktieni avulla saa aikaan...

Odotan joka tapauksessa uutta versiota Tuotteesta muotoilijalta.

Odottamatonta muotoilua

Sain jokin aika sitten muotoilijalta ensimmäiset luonnokset Tuotteesta. Iloisesti jännittyneenä menin tapaamiseen odottaen kuvia hienosta Tuotteesta. Ne olivat aivan erilaisia kuin luulin.

Siinä alkaa epäillä, että ilmaiseeko itseään tosiaankin niin epäselvästi, että toiselle osapuolelle saattaa jäädä niin erilainen kuva kuin mitä itse on tarkoittanut. Ja vaikka annoin muotoilijalle inspiraatiokuviani ja hailakan lyijykynäluonnoksen ja tekstiäkin, mitä olin ajatellut. Sen lisäksi, että kävimme asiaa läpi liki kaksi tuntia yhteistyökuviota kartoitettaessa. Että jos on jotain unohtunut, niin ainakin niistä kuvista ja teksteistä olisi voinut tarkistaa? Ei sitä tietysti heti kerrasta voi täydellisiä tulla...

Noh, luonnoksen esittelyn jälkeen kävimme läpi, mitkä asiat olivat hyviä ja mitkä huonoja. Nyt minulla on lupa odottaa uusia ensi viikolla!

En keksi nimeä

Olen pitkään miettinyt nimeä yritykselleni. Olen katsonut, millaisia nimiä muilla yrityksillä on. Olen lukenut netistä selostuksia siitä, miten nimiä voisi alkaa keksimään. Olen seurannut ohjeita ja listannut avainsanoja, listannut niitä eri kielillä, käyttänyt nimigeneraattoria (se oli kohdallani ainakin aivan turha), sekoittanut tavuja jne. Ja sitten, kaksi kertaa, olen päässyt mielestäni hyvään lopputulokseen, joissa yhdistellään sopivia asioita eri kielillä tarkoittavia sanoja. Ja kun olen lopulta googlannut tuloksen, on samanniminen yritys tai vähintäänkin blogi tai bändi olemassa. Pöh. Ja näköjään kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät, joissa on lopussa "design", on jo käytetty.

Jääkö yritykseni perustaminen nyt tästä kiinni? Tänään olisi ollut hyvää aikaa nettipalvelun lomakkeiden täyttämiseen.

Toiminta alkaa hahmottua

Nyt olisi edessä yrityksen perustaminen. Minua on vähän jännittänyt tämä vaihe, koska yrityksen asioiden hoitaminen tuntuu niin pelottavan erilaiselta kuin omien, yksityishenkilön asioiden hoitaminen. Minua ovat mietityttäneet erityisesti osa-aikayrittäjyyden vaikutukset työttömyysturvaan sekä kaikki vakuutusasiat ja muut oikeudelliset vastuut, joita yrityksenä voi joutua kohtaamaan aivan eri tavalla kuin normaalia elämää elävänä yksityishenkilönä.

Uusyrityskeskuksessa sain hyviä neuvoja vakuutus- ja oikeuspelkoihini. Koska yritykseni liikevaihto tänä vuonna tulisi jäämään aikalailla vähäiseksi (raja on jotain 7000e), en tarvitse yrittäjän eläkevakuutusta. Muitakin vakuutuksia (vastuu- ja oikeusturva) kannattaa kuulemma huolehtia vasta, kun yrityksellä on oikeaa toimintaa. Mitään vahinkoa ei kuulemma tässä oikein voi syntyä. Työttömyysturvaan liittyvissä asioissa sen sijaan sain siellä vähän harhaanjohtavaa tietoa. Onneksi kysyin Ely-keskuksesta. Osa-aikayrittäjänä pitää olla ollut n. 10 kuukautta (joskus vähempikin riittää) tämä katsotaan todisteeksi siitä, että yrittäjyys on todella osa-aikaista ja onnistunut siis 10 kuukauden ajan päätoimen ohella. Lisäksi tietysti yrityksestä ei saa olla niin hyviä tuloja, että ne riittävät toimeentuloon (sitä en tiedä, mikä tämä summa on ja kuka ja miten sen määrittelee). Itselläni tämä asia on aika kriittinen, koska oletan työttömyysjakson koskettavan itseäni seuraavan vuoden sisällä.

Yrityksen perustamisella on siis jo vähän kiire, että 10 kuukauden ehto täyttyisi. Tai sitten pitäisi vain hurmoksessa ajatella, että yritykseni alkaa tuottaa kohtuullisesti heti, kun Tuote saadaan markkinoille.

Yrityksen perustamiseen tarvitaan pakollinen 2 500 euron osakepääoma (jonka on pysyttävä yrityksen kassassa koko ajan) sekä käyttöpääomaa, jonka joku (minä) laittaa yrityksen tilille kaikenlaisiin kuluihin käytettäväksi. Lisäksi yritykselle on keksittävä nimi, jota ei vielä ole millään yrityksellä. Tämän nimen ei tarvitse mitenkään liittyä yrityksen toimintaan. Ruusun Kahvilan "yritysnimi" voi olla vaikka Ruusun Roina. Olen muutaman kerran törmännyt tällaiseen, kun olen pankkitiedoista seurannut maksujani. Ei, en ole ostanut kirpputorilta itselleni mitään kympillä edelliskeskiviikkona. Sitten ehkä tajuan tämän liittyvän niihin toasteihin, joita ostin perheelleni. Tai jos yrittäjä muuttaa ja yrityksen nimessä on vanhan kotikaupungin nimi. Oman yritykseni nimi on vielä hakusessa.

Yrityksestäni on tulossa suoraan osakeyhtiö. Tällöin rekisteröitäessä on maksettava 380e rekisteröitymismaksu. Hallituksen voin muodostaa yksin tai hallituksessa voi olla myös muita, normaalisti esim. kaikki osakkaat. Itselleni, kokemattomana, olisi varmasti hyötyä yrityselämän kokeneista hallituskumppaneista. Jos hallituksessa on 5 jäsentä tai vähemmän, tulee hallitukseen valita myös yksi varajäsen. En ole vielä päättänyt, ketä pyytäisin, josko Jorma Ollila lähtisi?

Taloushallinnosta on kokemusta yliopistoajoilta, jolloin kahlasin läpi jonkinlaisen talouslaskennan kurssin. En läpäissyt koskaan tenttiä. Aikaakin tästä on toistakymmentä vuotta, joten muistan kurssista vain luentosalin.

Olen pitkin kevättä kysynyt tapaamiltani yrittäjiltä heidän parasta neuvoaan. Yksi on ollut "hanki hyvä kirjanpitäjä". Oma kirjanpitäjäni pääsee oletettavasti helpolla tänä vuonna, koska liikevaihtoa tuskin tulee nimeksikään. Aikataulu on tosin varmistumassa: Pyrimme joulumarkkinoille!

Valmistus ja markkinointi

Otin yhteyttä muotoilijan suosittelemaan mahdolliseen valmistajaan. Kyseessä on suomalainen puuhuonekaluja valmistava yritys. Itselleni on tärkeää, että valmistaja on kotimainen (osallistumme myös kampanjaan, jossa ostetaan 10 eurolla kuussa enemmän kotimaisia tuotteita ja sillä pitäisi saada aikaan 10 000 uutta työpaikkaa). Vuoropuhelu tulee olemaan paljon helpompaa ja voin olla kohtuullisen varma laadusta ja tuotteen kemikaalien turvallisuudesta. Toimitusvarmuus ei ole kiinni satamalakoista. Mahdollinen tuotantomaa voisi olla myös Viro, mutta toivottavasti hintapolitiikka mahdollistaa kotimaisen valmistajan. Olen menossa tutustumaan tuotantotiloihin ensi viikolla ja samalla varmasti keskustelemme yhteistyön aloittamisesta. Kätevää, jos sama kumppani on mukana kehitys- ja tuotantovaiheessa.

Ystävän suositeltua pyörän lisävarustetta intouduin tilaamaan vastaavanlaista suomalaisesta nettikaupasta. Tuotetta ei kuitenkaan ollut varastossa koko Suomessa. Soittaessani nettikauppaan totesin, että siinä olisi yksi mahdollinen jälleenmyyjä Tuotteelle. Samalla kun kysyin lisävarusteen toimitusaikoja, kyselin myös melko pyöreästi Tuotetta kuvaillen, olisiko kyseinen yritys halukas toimimaan jälleenmyyjänä. Koska en voinut tarkalleen kertoa, millaisesta tavarasta on kyse, ei vastapuoli tietenkään voinut lyödä lukkoon mielipidettään. Uusia tuotteita kuitenkin ollaan innokkaita ottamaan myyntiin ja kateprosentti vaihtelee 20 ja 60 välillä. Pelkoni siis on, että jos Tuote tulee markkinoille jälleenmyyjien kautta, se tulee kuluttajalle niin kalliiksi, että myyntimäärät pysyvät pieninä. Laskin, että vaikka Tuote maksaisi kuluttajalle liki 800e, siitä jäisi omaan yritykseeni alle 200e. Ja sillä pitäisi pystyä pyörittämään markkinointia, kuljetusta ja varastoa sekä itsekin saatava vielä tomaattia leivän päälle (omassa kaupassa edelleen järkyttävä yli viiden euron kilohinta kotimaiselle tomaatille, vaikka aurinkokin jo paistaa) ja mitä kaikkia vakuutuksia sun muita kuluja tästä vielä seuraakaan.

Jälleenmyyjäkuviota pohtiessani päädyin tekemään nettihakuja aiheesta. Jälleenmyyntisopimuksista kertovat sivustot tuntuvat useimmiten olevan asianajotoimistojen selostuksia ja itseasiassa kalastelevat sopimuksentekijöitä käyttämään lakimiehiä apunaan. Mutta siellä selostettiin myös jälleenmyyjän ja agentin erot, ja ehkä olenkin enemmän kiinnostunut agenteista? Täytyy miettiä. Löysin neuvoja liikeidean keksimiseen ja kannattavuuden pohtimiseen. Tuotteen idea tuli puhtaasti omasta kokemuksesta eikä mistään keksitystä listasta. Olen jutellut Tuotteesta Uusyrityskeskuksessa, Elyssä, Muovassa, Buorressa ja muutamien muiden tahojen kanssa. Ehkä 50 % on ollut sitä mieltä, että loistojuttu ja loput on olleet varautuneempia. Olen kertonut ideastani yksityiskohtaisemmin vain yhdelle potentiaaliselle asiakkaalle, ystävälleni, joka kuuluu potentiaaliseen asiakaskuntaan. Kunhan saan tarkemmat piirustukset muotoilijalta omien raapustusteni sijaan, sekä jonkinlaisen arvion kuluttajahinnasta, aion kysyä ehkä kymmeneltä kaveriltani, mitä mieltä he ovat, ostaisivatko ja ostaisivatko hinnalla X. Edellisen linkin kautta päädyin lukemaan myös internet-markkinoinnista. Siellä oli monia kohtia, joita olinkin jo päättänyt hyödyntää.

Hiljaista edistystä

Yhteistyön tieltä on poissa ainakin vastaanhangoitteleva yhtiökumppani. Muotoilu-mies oli pyöritellyt hyviä (?) ideoita jo mielessään.

Mainitsemani mahdollinen valmistaja oli näyttänyt varovaisen vihreää valoa. Haluankin mennä tapaamaan heitä itse.

Eikö mitään nykyään ole enää tapana laittaa paperille? Asiat etenevät aika pitkälle ilman, että on mustaa valkoisella.

Yrityksen perustaminen alkaa olla ajankohtaista. Varasin ajan Uusyrityskeskukseen saadakseni neuvoja siinä asiassa. Mulla onkin aika paljon kysyttävää aiheesta, varsinkin yrityksen rahaliikenteestä. Esim. seuraavaa mietin: Osakeyhtiön perustamisen minimipääoma on 2 500e. Sen verran siis pitää laittaa johonkin (pääomatilillekö?) ja tämän rahan pitäisi pysyä tallella koko ajan. Yritykselläni ei tietenkään olisi liikevaihtoa saati voittoa (olen viimein selvittänyt itselleni, mitä nämä termit tarkoittavat). Kuluja sen sijaan tulisi. Jos vaikka matkustaisin tutustumaan mahdollisen valmistajan tuotantotiloihin. Mistä nämä rahat sitten otettaisiin? Pitäisikö minun lainata henkilökohtaisista rahoistani yritykselle? Saisinko ilman mitään erityisiä veroja tai muita kuluja ottaa ne rahat yritykseltäni myöhemmin itselleni?

Suurimmat aika hyvin ennakoitavissa olevat kulut tulevat olemaan mainoskulut, joihin tällä tietämykselläni menee helposti 15 000e. 5 000 menee materiaaleihin (kuviin, nettisivuun, logoon jne) ja suunnittelemaani, aika pienimuotoiseen lehti-ilmoitteluun menee 10 000. En tiennytkään, että aikakauslehtien mainokset ovat niinkin kalliita...

Pankkitoiminnot ovat myös suuri kysymysmerkki. Minun pitää avata uusi tili yritykselleni. Lyönpä vetoa, että pankit rahastavat toistaiseksi köyhää yrittäjää perimällä yritystilistä esim. 500 euron avausmaksun ja 100 euron kuukausimaksun... Juuri näin Nordean yrittäjille suunnatun mainoksen jossain lehdessä. Taidan kysyä ensiksi sieltä.

Jippii, kumppanuus?

Tapasin tänään miehen, jota yrityskummini suositteli mahdolliseksi kumppaniksi Tuotteen muotoilussa. Olin varannut tilan Yrittäjien toimitiloista. Kätevää, siellä on työhuone, jossa on tietokoneet, printterit, kopiokoneet sun muut ja yrittäjät tai kummitoimintaan osallistuvat saa vuokrata sitä 20e:n päivähintaan hoitaakseen työasioita. Joko konttoriksi tai sitten kuten minä, tapaamiseen. Halusin esitellä ajatuksiani Tuotteesta yksityisesti, enkä esim. missään kahvilassa.

Kerroin itsestäni, miten en ole suunnittelualalla enkä myyntialalla ja mistä ideani on lähtöisin. Mies kertoi koulutuksestaan, kesätöistään Muovassa ja nykyisestä pääprojektistaan. Sain ammattitaitoisen ja positiivisen kuvan.

Solmimme salassapitosopimuksen (tällä kertaa munkin osaksi tuli salassa pidettävää tietoa miehen yrityksen kehitysprojekteista, kerron niistä myöhemmin) ja kerroin, nyt jo aika hienoksi säädetyn pp-esityksen avulla, mitä olin ajatellut. Ja jippii, tämä mies oli kohtuullisen innostunut ja sanoi olevansa kiinnostunut tekemään suunnittelutyön valmiiksi tuotteeksi asti, vaikka rahaa alkupanostuksiin ei olekaan liikaa käytettävissä (tässä olisi muuten parantamisen paikka valtiovallalle yritystukiin: Jos työssäkäyvä ihminen saa idean, joka ei liity hänen oman työnantajansa alaan mitenkään, on aika hankala omalla tai lainarahalla ruveta kehittämään uusia tuotteita. Kehitystuet voisivat koskea myös osa-aikayrittäjiä. Onnistuessaan tuotteet kuitenkin toisivat töitä ainakin yhdelle ja luultavimmin useammalle henkilölle).

Mies kertoi tuntevansa edellisistä suunnittelutehtävistään mahdollisen valmistajayrityksen ja keskusteltuamme hieman rahasta, puhuimme myös aikataulusta. Tosin miehen pitää ensin kysyä yhtiökumppaniltaan, mitä tämä ajattelee asiasta. Lisäksi hän jätti itselleen mahdollisuuden perääntyä, mikäli "inspiraatiota" ei tule. Hän kylläkin heitti ilmaan jo muutaman käyttökelpoisen idean.

Tapaamisen jälkeen posket punoittivat ja hengästyttikin hiukan. Tuote ja oma yritys on kohtalaisen hypähdyksen lähempänä.

Puuseppiä ja muotoilijoita

Tuntuu kuin deittailisin miehiä tai kävisin jatkuvasti työhaastatteluissa.

Saan kuulla mukavasta miehestä. Soitan hänelle ja ehdotan yhteistyötä. Mies innostuu. Lähetän hänelle salassapitosopimuksen, jonka hän hyväksyy. Sitten lähetän materiaalini Tuotteesta, innostun ja yöllä kehittelen lennokkaita ajatuksia kuinka juuri _tämä_ ammattimies hoitaa kaikki ongelmat ja homma lähtee etenemään. Ja seuraava puhelu/sposti onkin lakoninen toteamus, että "tämä homma on liian vaikeaa, en oikeastaan halua osallistua suunnitteluun" tai "meillähän on vastaava tuote jo markkinoilla". Kun tämä toistuu liian monta kertaa, käy kuten parimarkkinoillakin: alkaa miettiä, onko minusta (Tuotteesta) mihinkään...

Sain kaverin isältä tietää yhdestä mainiosta puusepästä. Kävin hänen sivuillaan ja tosiaan, haluaisin suunnilleen kaikki hänen valmistamistaan tuotteista kotiini. Selvitimme tilannetta muutamia päiviä ja sitten hän totesi, että ei halua olla mukana suunnittelutyössä, koska ei nauti siitä. Sen sijaan hän toteuttaa mitä tahansa puusta tehtynä. Eli ei apua minulle tästä.

Lopulta kävi ilmi, että veljeni kaverin veli on puuseppä ja hänellä voisi olla aikaa ja halua osallistua projektiini. Lähetin hänelle tietopaketin ja ehdotuksen, että hän auttaisi kehitystyössä osakkuutta tai royaltia vastaan ja kantaisi näin osan riskistä. Hän kiinnostui ja kehittelemme yhteistyökuviota eteenpäin.

Tapasin myös ensimmäistä kertaa yrityskummini (kirjoitin yrityskummeista aiemmin). Ensimmäisen kummikokelaan kanssa emme ehtineet tavata ollenkaan, koska hänen kalenteristaan ei tuntunut löytyvän aikaa tapaamiselle. Sain uudeksi kummiksi rahoitusammattilaisen. Meillä oli tunnin tutustumistapaaminen Yrittäjien talolla, mikä oli kätevää, koska saatoimme jutella rauhassa kokoushuoneessa. Selostin kummilleni Tuotetta ja nykytilannetta. Kummini tarjosi kontaktejaan heti avukseni. Hän tuntee useita muotoilijoita, joilta voisi kysyä, haluavatko he lähteä mukaan osin omalla riskillä. Hän lupasi tehdä alustavan tunnustelun ja lopun saisin tietysti hoitaa itse. Otinkin jo yhteyttä yhteen heistä ja katsotaan, mitä tämä suunta poikii. Kummini oli aktiivinen ja tosi pätevän tuntuinen. Sovimme uuden tapaamisen toukokuulle.

Olen taas toiveikas, mutta turhaanko?

Uusia lähestymistapoja

Kaikilla muilla rintamilla edistystä, paitsi itse Tuotteessa.

Tapasin tänään tekstiilisuunnittelijan, hän oli tehnyt ehdotelman ja laskenut, paljonko aikaa ja materiaaleja siihen meni. Hinnat vaikuttavat jäävän kuluttajalle kohtuullisiksi, varsinkin, jos käytämme kierrätyskankaita. Kankaista ainakin suuri osa tulee olemaan kotimaisia ja todella laadukkaita luonnonkuituja. Kunhan saan Tuotteesta prototyypin, saamme lopulliset mitat ja ensimmäiset viralliset kappaleet voidaan valmistaa.

Prototyypin valmistajaa ei ole löytynyt. Sain hyvän neuvon: Tuotetta ei tulisi tarjota jo alalla oleville toimijoille, koska he eivät "näe" ulkopuolelta tulevia hyviä ideoita ja ovat kangistuneita omaan tapaansa ajatella ja tehdä. Nyt, kun tarkemmin ajattelen, niin tottahan se on. Molemmat alalla jo toimivat yritykset, joihin olen ollut yhteydessä, ovat olleet samoilla linjoilla: meillähän on jo vastaava tuote. Mutta ei siinä kauhean hyvin olla onnistuttu, jos kerran kukaan ei ole niistä tietoinen...

Nyt laitoin suomi24.fi- ja vauva.fi-sivustoille ilmoitukset, joissa etsitään suunnitteluun halukasta ihmistä tai pientä yritystä, osin omalla riskillä. Saas nähdä mitä sieltä kautta on löydettävissä. On se nyt kumma, ellei ketään tarjoudu osalliseksi.

Huokaus

Hm, tuntuu, kuin keksisin pyörää uudestaan.

Toinen mahdollinen yhteistyökumppani torjui ehdotukseni yhteistyöstä. Hänellä on kuulemma jo valikoimissaan samalla tavalla toimiva tuote. Harmi vain, että hänen tuotteitaan ei markkinoida missään lähimailla. Jossain vaiheessa täytyy tehdä reissu vähän kauemmaksi, jossa se ilmeisesti olisi kokeiltavana. Tietenkään ei kannata tuoda markkinoille toista samantapaista tuotetta. Toisaalta, hänen yrityksensä tuotteen markkinointi on ilmiselvästi huonolla tolalla, jos en tiedä koko asiasta, enkä myöskään ole löytänyt kyseistä tuotetta mittavien nettihakujeni tuloksena.

Toinen mahdollinen yhteistyökumppani on vähän samoilla linjoilla. Hänen yrityksensä tuotteita on onneksi ihan omassakin kaupungissa kokeiltavissa. Joten menen tänään katsomaan, onko tuote sopiva siihen tarkoitukseen, mihin olen omaa Tuotettani tarkoittanut.

Paikallinen puualan oppilaitos on myös ryhtynyt kanssani vuoropuheluun. Lisäksi on monia sopivia yrityksiä, joihin en vielä ole ollut yhteydessä.

Alkaa tuntua vähän kuin olisi työhaastatteluissa ja tulisi toistuvasti torjutuksi :( Se, että valtion yritystoimintaa edistävät tahot pitävät ajatustani hyvänä, ei näköjään tarkoita ollenkaan, että Tuote olisi myös yhteistyökumppaneiden mielestä automaattisesti hyvä. Eli olen iloinnut liian aikaisin siitä, että kukaan ei ole nauranut.

Kärsimättömälle luonteelleni tämä on kovaa koulua. Jos olisi rahaa, kaikki olisi jo paljon pitemmällä. Ehkä voitan lotossa. Onneksi viikonlopuksi on luvattu kaunista säätä.

Kommentit Tuoteväylästä

Sain kommentteja Tuoteväylästä. Asiantuntijat olivat todenneet, että ongelma on ilmeinen ja sen ratkaisuksi suunniteltu Tuote on tarpeellinen. Kaupallistamisen ongelmana on sopivan yhteistyökumppanin löytäminen. Konkreettisin apu sieltä oli joukko mahdollisia yhteistyökumppaneita, joihin mun pitäisi sitten olla yhteydessä, kunnes sopiva kumppani löytyy. Yhteistyökumppania voi olla vaikea löytää ennen kuin Tuotteesta on prototyyppi.  Prototyyppiä taas on vaikea tehdä, ennen kuin on yhteistyökumppania... Pitäisi varmaan etsiä jostain koulusta sopiva opiskelija tekemään prototyyppiä. Onkohan nyt liian myöhäistä esittää sitä vaikka päättötyön aiheeksi?

Niiltä tahoilta, joilta olen jo kysellyt yhteistyöstä, ei ole vielä tullut vihreää valoa. Yksi mahdollinen yritys neuvoi menemään kauppaan katsomaan heidän jo markkinoilla olevia "vastaavia" tuotteitaan. Tuotteet ei olleet ollenkaan vastaavia. Toinen yritys on lomaillut ja siksi kommenttien saaminen sieltä on viivästynyt.

Kaikki siis seisoo. Minä olen valmis, mutta maailma odotuttaa.

Taas Uusyrityskeskuksessa

Omien laskelmieni mukaan Tuotteen myyminen olisi jo muutamana ensimmäisenä vuonna huippukannattavaa. Niinhän ei luultavasti ole, ja olen miettinyt pääni puhki, mitä laskelmissani on pielessä. Onneksi UYKssa luvattiin auttaa.

Kävimme läpi tämänhetkisen tilanteen. Korjasimme rahoitussuunnitelman (nyt ekana vuonna ei näyttäisi tulevan juurikaan voittoa, eli realistisemmalta näyttää!), sain neuvoja mahdollisiin yhteistyökuvioihin ja jälleen uusia vinkkejä ihmisistä, joihin kannattaisi olla yhteydessä. Millaisissa asioissa muut asioivat UYKssa? Oletteko saaneet avun tarpeisiinne?

Salassapitosopimukset on nyt solmittu, ja lähetinkin tietoja Tuotteesta juuri spostilla mahdolliselle yhteistyökumppanille. Odottelen, soitetaanko sieltä ja jos niin millä mielellä.

Odottelua

Mitään ei ole tapahtunut. Sain Eerolta korjatun version salassapitosopimuksesta, ja lähetin sen allekirjoitettavaksi yhteistyötahoille. Luonnostelin vapaalla kädellä (töhersin siis) havainnekuvat Tuotteesta, jotta ne olisivat valmiina sitten, kun allekirjoitetut sopimukset ovat minulla ja on aika esitellä ne mahdollisille kumppaneille. Täytynee ottaa vielä illalla pari valokuvaa, jotka valottavat ideaani ja sen käyttömahdollisuuksia lisää.

Yritykseni ei ole tarkoitus markkinoida vain Tuotetta, vaan myös oheistuotteita. Niiden osalta on sovittuna tapaaminen ensi tiistaina. Paikallinen yrittäjä tulee kuulemaan ja juttelemaan ja katsomaan, olisiko kiinnostunut aloittamaan yhteistyötä. Ensi viikolla Tuotteeni esitellään myös ely-keskuksen tuoteväylässä.

Koska rahoitussuunnitelmani laskelmat tuntuvat edelleen epäluotettavan kannattavilta, olen menossa maanantaina UYKhon katsomaan, miten realistisia ne oikein ovat. Toivottavasti saan asiantuntevia neuvoja.

Ensi viikolla on siis luvassa monenmoista  (eistystä?). Kaunista viikonloppua!

Yhteistyökuvioita ja lakiapua

Koska rahoitussuunnitelmiltani putosi viime viikolla pohja, olen uudella innolla pohtinut ja pohjustanut yhteistyökuvioita. Olin jo aiemmin lähettänyt spostia kahdelle yritykselle, joiden kuvittelin olevan kiinnostuneita ideastani. Ensimmäisestä vastattiin, että ei niinkään innosta (vaikka ei edes tiennyt ideaani). Toisesta ei vastattu mitään. Päätin soittaa molempiin vielä kysyäkseni asiasta. Nyt ensimmäisessa luvattiin katsoa ideaani ja miettiä sen jälkeen yhteistyömahdollisuuksia, mikäli aihetta ilmenee. Toisesta taas oli vastattu sähköpostiini positiivisissa merkeissä, mutta vastaus oli joutunut roskapostikansiooni. Hyvä, että soitin, sillä sekin väärinkäsitys saatiin oiottua ja mikäli ensimmäinen kuvio ei onnistu, esittelen ideani myös toisessa paikassa.

Salassapitosopimusta luonnostelin viikonloppuna ja tänään sain heti pyytää tuttuani Eeroa (joka aiemmin lupasi tarvittaessa olla apuna yrityshommassa) vilkaisemaan sitä ja korjaamaan, jos on jotain, mitä olen jättänyt huomiotta. Olen varmasti hyvissä käsissä, sillä Eero on tehnyt uraa sopimuslakimiehenä kansainvälisessä yrityksessa. Kunhan saan sen häneltä takaisin, voin allekirjoituttaa sen yhteistyötahon puolella ja sitten asiani ehkä etenee jälleen.

Kevät(kö?)

                                          Tarviiko sitä muuta sanoakaan :)

Naistenpäivän kunniaksi saadut pikkunarsissit sai seuraansa viimevuotisia muratteja, jotka olen onnistunut pitämäämään hengissä talven yli autotallissa.

Tuoteväylä ja rahoituksen ongelmat

Tänään oli odottamani päivä: tapasin Ely-keskuksen innovaatioasiantuntija Tapanin. Tapaamisen aluksi selostin taas samat jutut ja näytin saman powerpointin, vaikka olinkin jo puhelimessa kertonut pääpiirteet Tuotteesta. Keskustelu oli rohkaisevaa, Tuoteideani täyttää tärkeimmät uusille hankkeille asetettavat kriteerit (tuote ja idea on uusi, markkinat jne), vaikka varsinaista patentoitavaa ei olekaan. Patentit ovat ilmeisesti erikoisemmille asioille. Patenttia ei voi saada, jos ammattihenkilö tuotteen kuvan perusteella pystyy laatimaan samanlaisen. Tapanilla oli ajatuksia mm. siitä, kehen nyt olisi hyvä ottaa yhteyttä, millä tavalla lähestyä eri tahoja ja mitä vaihtoehtoja minulla on sen lisäksi, että itse alkaisin valmistuttaa Tuotetta ja hoitaa omaa yritystä. Hän oli rohkaiseva ja antoi tunnustusta hyvin tehdyistä taustatöistä! :) Ja sitäpaitsi alkuperäiseltä ammatiltaan puuseppä!! Hänellä oli näkemystä puutyökoneista ja hinnoista yms.

Huonojakin uutisia sain: koska yrittäjyyteni olisi aluksi vain sivutoimista, en saisi mitään tuotekehittelyyn tai muuhunkaan tarkoitettuja rahoja :( Minulla on vakituinen työpaikka, josta en aio luopua ennen kuin näen, että yritys kannattaa edes jotenkuten. Tällöin en ole oikeutettu mihinkään tukiin. Kummaa, että missään muualla ei asiaa ole nostettu esiin, vaikka olen avoimesti kertonut työpaikastani ja siitä, että mielestäni ei ole järkeä irtisanoutua liian aikaisessa vaiheessa. Höh. Nyt pitää ottaa itse pientä riskiä jo alkuvaiheessa ja siirtää riskiä myös mahdollisuuksien mukaan muille.

Sovimme, että Tuoteideani pääsee Tuoteväylä-paneelin arvioitavaksi. Paneeliin kuuluu muutamia henkilöitä, jotka tutustuvat ideaan ja antavat siitä palautetta. Seuraava kokous on 26.3 ja Tuote esitellään siellä. Itse alan tehdä hakemusta hyödyllisyysmallin saamiseksi (lähinnä patenttia vastaava suoja, johon Tuotteellani on mahdollisuus). Tapani näytti muotoseikkoja, jotka hakemusta laadittaessa ovat tarkkoja. Siis esim. fonttikoot, marginaalit ja sivunumeron paikat sekä muut olennaisuudet... Hän myös näytti, kuinka patinfossa on nähtävillä suojaukseen liittyviä hakemuksia, päätöksiä ja rauenneitakin hakemuksia. Lisäksi yritän uudelleen ottaa yhteyttä potentiaalisiin yhteisyrittäjiin ja/tai valmistajiin, jotta suunnitteluasiaa saataisiin eteenpäin. Tapani myös kertoi, että minua vaivanneisiin talouslaskelmiin saisi apua UYK:sta. Loistojuttu. Mailasinkin sinne jo neuvojalleni, että tarvitsen apua siinä(kin) asiassa.

Kaikenkaikkiaan hedelmällistä. Täytyykin heti soittaa muutama puhelu.

Niin ja jos joku puuseppäyritys on kiinnostunut uudenlaisesta puuhuonekalusta ja haluaa keskustella kanssani sen suunnittelusta ja valmistamisesta, laittakaa kommenttia tulemaan.

Muotoilutoimistojen saloja

Olen saanut tarjoukset molemmista muotoilutoimistoista. Ne ovat hämmästyttävän erilaisia.

Muovan tarjous on melko yksityiskohtainen ja se on kirjoitettu laveasti auki niin, että asioista tietämättömänäkin tajuan suurinpiirtein täysin, mitä siinä tarkoitetaan. Tarjoukseen kuuluu konseptointi, valitun konseptin jatkokehitys ja karkea malli sekä ensimmäinen prototyyppi. Tarjous ei sisällä materiaalikustannuksia eikä prototyypin varsinaiseen valmistamiseen liittyviä kuluja. Muova kuitenkin pyytäisi tarjouksen proton valmistamisesta mahdollisilta valmistajilta. Kun tapasin Muovan suunnittelijaa, hän sanoi, että konseptoinnin tuotoksilla voitaisiin kysellä kohderyhmän kuluttajilta, mitä mieltä he olisivat mistäkin tuotteesta ja sen mukaan vähän päättää, mikä ideoista on paras ja lähteä viemään sitä eteenpäin tai korjata. Tässä tilanteessa voitaisiin kysyä myös hinnasta, jonka he mahdollisesti olisivat valmiita maksamaan. Tästä "kyselytilanteesta" ei ole mainintaa tarjouksessa. Suunnitteluprojektin lisäkuluista ja seurannasta on ehdotukset sekä tiedot ihmisistä, jotka suunnittelutyöhön osallistuisivat.

Buorren tarjous on suppeampi. Todetaan, että osallistumme mielellämme projektiisi ja että hinta on tämä ja tämä. Tarjouksessa annetaan noin-hinnat suunnittelulle, prototyyppien valmistamiselle (lopulliset prototyypit) sekä massatuotannon aloittamiseen tarvittavien työkalujen valmistamisen kulut. Suunnittelutyön jälkeen kaikki on valmista tuotannon aloittamista varten. Toisin kuin Muovan suunnittelutarjouksessa. Kumpikin toimisto on valmis auttamaan myös markkinoinnin suunnittelussa, ts. logojen ja visuaalisen ilmeen suunnittelussa.

Hassua, miten erilaiset tarjoukset eri paikoista saa. Myös hinnassa oli kohtuullisen suuri ero. Ja olihan eroa myös lähestymistavassa, kun keskusteluja muotoilutoimistoissa käytiin. Ei ihme, että kunnat ja valtio kompuroivat, kun kilpailuttavat erilaisia hankintojaan! Tosin en ole tehnyt yksityiskohtaista tarjouspyyntöä, kuten olen ymmärtänyt viranomaistahojen yrittävän tehdä.

Sain tietää, että saadakseen tiettyjä suunnittelutukia on suunnittelutarjouksia pyydettävä kolmesta eri paikasta. Minulta uupuu siis vielä yksi. Kysyin yhdeltä yksityiseltä suunnittelijalta (ei siis mikään toimisto), haluaisiko hän osallistua projektiini. Hän ei ole vielä vastannut. Saas nähdä. Hänen aikaisemmat työnsä ovat kauniita.

Viikonloppuna juttelin yritystoiminnasta tutun lakimiehen kanssa, ja hän lupasi auttaa kaikin mahdollisin tavoin, jos tarvetta ilmenee. Hänellä on kaikenlaisia kontakteja, lainopillista tietämystä yrityspuolelta vuosien ajalta ja muuten vain hyviä ajatuksia. Lupasipa, että voisin perustaa pienen Tuotevaraston heidän autotalliinsa. Kunhan sinne ensin tehtäisiin vähän tilaa muiden tavaroiden joukkoon... Ei taida olla autotallin täyttyminen kaikella muulla kuin autoilla vain meidän ongelmamme.

Myös mahdollinen yrityskummini otti yhteyttä ja ehdotti tapaamista.

Hiihtoloma hiljentää

Tänään piti olla tapaamisen aikuiskoulutuskeskuksessa. Siellä oltaisiin keskusteltu minulle sopivasta yrittäjyyskurssista ja käyty vähän läpi rahoituslaskelmiani. Valitettavasti käynti peruuntui ja sovittiin siirrettäväksi johonkin kauemmas tulevaisuuteen.

Sain arvion mainosmateriaalien painamisesta, logon suunnittelusta ja kotisivujen tekemisestä. 5000 e on kuulemma hyvä lähtöarvio. Tuo summa sisältäisi myös mainoskuvaukset. Ei kuitenkaan missään Barbadoksella, kuten tarjouksen tekijä totesi :) Mutta tarkemman hinta-arvion pystyy tietysti antamaan vasta, kun on tuote ja tiedossa hiukan enemmän yksityiskohtia. Mutta eiköhän tuo hinta-arvio ole riittävän kattava kertomaan siitä suuruusluokasta, jossa aloittava yritys markkinointiaan suunnittelee. Aika kallista. Sitten vielä lisäksi lehti-ilmoitukset ja se kaikki muu.

Hiihtoloma hiljentää nyt kaikki viranomaistoimijat, ja oikeastaan aika tärkeä virstanpylväs on se ensi viikon tapaaminen "innovaatioasiantuntijan" kanssa. Peukut pystyyn. Taidan oikeastaan tehdä sinne hieman lisää materiaaliakin.

Ely-keskus ja kuljetusta

Keskiviikolta alkanut lannistus jatkuu, mutta en silti hylkää projektiani, siihen tarvitaan kyllä paljon enemmän.

Sain ohjeen soittaa tunnustelupuhelun Ely-keskukseen, "innovaatioasiantuntijalle". Onpa hieno nimike. Kerroin hänelle hyvin pääpiirteittäin tuoteideastani, käynnistäni muotoilutoimistoissa, siitä, etten tiedä juurikaan yritystoiminnasta eikä minulla ole oikeanlaisia kontaktejakaan tähän projektiin sekä rahan puutteesta. Näiden asioiden kanssa toimiville on kyllä annettava tunnustusta siitä, että he eivät tunnu hätkähtävän minkäänlaisista turhista haihattelijoista. Asiantuntija pohti puhelimessa eteen tulevia tilanteita, mahdollisia haasteita rahoituksen hakemisessa (hänkin mainitsi sen, että kaikki ely-keskuksien rahoituskuviot ovat auki ja ratkaisuja voidaan joutua odottamaan ensi vuoden puolelle asti!) ja miten tässä pitäisi lähteä etenemään. Sovimme tapaamisesta kahden viikon kuluttua perjantaille.

Asiantuntijan kanssa on tarkoitus keskustella asioista Tuoteväylä-palvelun henkeen: "Tuoteväylä‐palvelun asiantuntijat neuvovat edelleen keksintöihin liittyvissä asioissa, arvioivat yksityishenkilöiden ja mikroyritysten keksintöjä ja innovatiivisia ideoita ja auttavat kehittämään niistä liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää ja tunnistaa lupaavat ideat ja keksinnöt, joilla nähdään olevan riittävä markkinapotentiaali sekä mahdollisuuksia kasvuun ja kansainväliseen liiketoimintaan, ja auttaa kaupallistamaan ne nopeasti." Käsittääkseni siis asiantuntija osaltaan arvioi, onko Tuotteesta oikeasti myyntiin. Sepä hyvä.

Kysyin Tuotteen lähettämisestä asiakkaalle myös Matkahuollosta, ja vastaus oli sama: paketin haku varastosta ja toimittaminen kotiin asiakkaalle maksaisivat yli 100e. Löysinpä sellaisenkin palvelun kuin Rahtinetti: Sinne voi yritys tai yksityishenkilö laittaa ilmoituksen toistuvasta tai yksittäisestä rahtikuljetuksesta. Ihmiset näyttivät etsivän kuljettajaa nettihuutokaupasta ostamilleen huonekaluille, ulkomailta ostamilleen isoille tavaroille jne. Kuljetusyrityksilläkin oli ilmoituksia tyyliin: ajan joka viikko Helsingistä Kuopioon ja takaisin, autossa on tilaa. Laitoin sinne ilmoituksen, että etsin koko maan kattavaa kuljetusta isoille paketeille. Arvioin myynnin olevan n. 200 kpl ensimmäisen vuoden aikana. Sain jo muutaman vastauksenkin. Eivät nämä kuljetusfirmat ole kovastikaan halvempia kuin vaikka Itella, ainakaan ensimmäisellä tarjouksella. Tiedä sitten, kuinka paljon hinnoissa on vielä tinkivaraa. Suuri osa yrityksistä toimii sitäpaitsi aika paikallisesti. Siis esimerkiksi vain Turun ja Porin alueella. Tai Pohjanmaalla plus pistoajot pääkaupunkiseudulle.

Löysin nettikaupan, jossa myydään kohtuullisen samanlaista tuotetta kuin Tuote, merkittävin toiminnallisin eroin kuitenkin. Siellä hinta on kohtuulliset 500e ja kotiinkuljetuskin maksaa vain 29e. Eli tuo toimija ilmeisesti ottaa osan kuljetuskustannuksesta jo tuotteiden hinnassa. Lisäksi itse tuotteen hinta on merkittävästi alempi kuin muotoilutoimiston ennakoima Tuotteen hinta. Nettikaupan sivuilla ei suoraan sanota, että tuote olisi kotimainen, mutta tuotekuvassa on kuitenkin näkyvissä itse tuotteeseen liimattu suomenlippu-tarra. Hm.

Designtoimisto Buorre

Tänään oli toisen muotoilutoimiston vuoro. Tai desing-toimisto kai on oikeampi sana. Sain taas mennä ilta-aikaan. Tällä kertaa kävin Buorressa. Tapasin Pauluksen, jonka kanssa keskustelimme jälleen Tuotteesta, näytin kuvia. Hän otti esiin runsaasti taloudellisia näkökohtia. Näkökulma tuntui selvästi erilaiselta kuin Muovassa, koska siellä puhuttiin enemmän mielikuvista ja fiiliksistä ja konseptista. Buorressa taas enemmän rahasta. Toki raha on sikäli ratkaiseva tekijä, että jos Tuote on liian kallis, tarpeeksi moni ei osta sitä, en saisi yrityksestä elantoani ja niin koko idea jäisi hyödyntämättä. Pauluksen mukaan on helppoa suunnitella Tuotteesta sellainen, että se maksaa kuluttajalle 1500e. Mutta hankala suunnitella sellainen, joka maksaa 500e. Ehkä se on jopa mahdotonta niin, että Tuote kuitenkin olisi laadukas ja linjakkaan tyylikäs. Kaikkien (tarpeeseen tulevien) laskuesimerkkien jälkeen tuli vähän lannistunut olo. Onkohan minusta sittenkään tähän.

Minun pitäisi tietää enemmän yrityksen pyörittämisen kustannuksista. Jälleen huomaan, että joku yrittämiseen liittyvä kurssi pitäisi olla käytynä. Tänään oli lehdessä ilmoitus aikuiskoulutuskeskuksen kurssista, joka kestäisi neljä viikkoa. Soitin oikein ja kysyin, että millainen kurssi. Kolme päivää lähiopiskelua ja kaksi kotitehtäviä joka viikko. Ei ole mahdollista minulle. Puhelimessa keskustelimme yrittäjän ammattitutkinnosta, joka puolestaan on sen 40 ov ja tapahtuu enimmäkseen monimuoto-opiskeluna. Mutta se taas kestää vuoden, sisäänotto on onneksi sentään liukuva ts, voi aloittaa milloin tahansa. Voisikohan siinä aloittaa niistä asioista, jotka tuntuvat olevan eniten hakusessa (raha-asioista)? Tuo neljän viikon kurssi maksaa 150e. Muista hinnoista en tiedä. Menen aikuiskoulutuskeskukseen juttelemaan ensi viikolla, kuulen heidän tarjoamistaan vaihtoehdoista. Oikeastaan minulle riittäisi vinkki hyvästä ja ymmärrettävästä kirjasta aiheena: miten yrityksen taloutta suunnitellaan ja lopussa sanasto... Taloussuunnitelmat pitää tietysti olla tehtynä liiketoimintasuunnitelman rahoitussuunnitelmaan ennen kuin rahoitusta voi hakea.

Löysin tietoa yrityskummeista ja täytin lomakkeen etsiäkseni itselleni kummia. Kyseessä on siis mentoritoiminta, jossa kokeneempi yrittäjä neuvoo uudempaa yrittäjää erilaisissa asioissa. Hakija voi hakemuksessaan määritellä, millaisissa asioissa hän haluaa kannustusta, neuvoja ja keskustelua. Mentorin on tarkoitus auttaa myös verkostoitumisessa. Yrityskummit on jaoteltu maantieteellisiin alueisiin. En ole varma, onko nyt vielä liian aikaista yrityskummille, mutta siihen varmasti osataan ottaa kantaa siellä päässä.

Sain tietoa myös Tuotteen lähettämisestä asiakkaille Itellalta. Arvioin painon ja mitat. Itellasta arvioitiin, että sen kokoisen paketin nouto varastosta ja toimittaminen kotiin asiakkaalle maksaisi keskimäärin 100e kpl, eli aivan liikaa. Suuri hinta selittyy suurella pohjakoolla. Täytyy kysyä muualtakin.

Sitten nukkumaan, edelleen hieman lannistuneena.

Muotoilukeskus Muova

Tapasin tänään muotoilijan paikallisesta muotoilukeskuksesta, Muovasta. Sain mennä paikalle illalla koska se sopi minulle paremmin, tilat olivat hiljaisia. Näkyvillä oli kuitenkin tavaroita ja ympäristöjä, joita Muova on ollut mukana muotoilemassa. Tapasin muotoilupäällikön, jonka kanssa olimme mielestäni hyvin yhteisellä aaltopituudella. Esittelin hänelle saman alustuksen, jonka pidin UYK:ssa. Olin lisännyt siihen muutamia kuvia vastaavanlaisista tuotteista, joiden tyylisen haluaisin oman Tuotteeni olevan. Lisäksi olin napannut netistä kuvia ympäristöistä, joissa ajattelisin Tuotetta käytettävän. Näin ajattelisin antavani muotoilijoille parhaat lähtökohdat suunnitella jotain sellaista, mitä minäkin ehkä ajattelen.

Kerroin, että tuoteidea tuli mummulan saunassa ja mitä olin Tuotteesta ajatellut. Tälläkin taholla oli hyvin tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Kävi ilmi, että sekä Tekesin että ELY-keskusten kehitysrahoissa on tapahtunut/tapahtumassa suuria muutoksia vuodenvaihteen ja rahoituskausien vaihtumisen myötä. Ilmeisesti ainakaan oman alueeni ELY-keskuksessa ei oikein tiedetä, millä perusteilla/työkaluilla uutta kehittäviä projekteja aletaan rahoittaa.

Annoin alustukseni keskuksen sisäisen pallottelun käytettäväksi. Sovimme, että muotoilupäällikkö kollegoineen keskustelee sopivasta lähestymistavasta. Alustavasti hän ajattelin sopivaksi konseptoinnin, joka sisältää tarkempaa toiminnallisuuden suunnittelua kohderyhmäspesifisti, erilaisia yksityiskohtaisia kuvia sekä kohderyhmälle toteutetun kyselyn: haluaisitko käyttää ja ostaisitko, jos hinta on 500e. Sen päälle tulisi sitten vielä prototyyppien valmistus. Ensin keskuksen omin työvälinein ja sen jälkeen puusepällä tai sitten suoraan mahdollisella valmistajalla. Sovimme myös, että menemme hänen kanssaan yhdessä keskustelemaan ELY-keskukseen näistä asioista vastaavan ihmisen kanssa, kunhan löydämme ajankohdan, joka sopisi kaikille.

Kaikenkaikkiaan rohkaisevaa. Keskiviikkona menen yksityiseen muotoilutoimistoon.

Lomailua ja vastauksia

Koska olen lekotellut onnellisesti auringon alla, on yritysasioiden päivittäminen jäänyt vähän väliin.

Kirjoittelin maileja useaan paikkaan kyselläkseni mm. muotoilun, mainoskuvausten ja kotisivujen tekemisen hintatietoja lissuun tarvittavaa rahoitussuunnitelmaa varten. Ennen kuin voin hakea rahoitusta, pitäisi siis tietää, mihin rahaa menee ja paljonko. Vastauksiakin sain.

Mainoskuvaukset: 75e kuva. Kröhöm. Tietoni mainoskuvauksista perustuu Huippumalli haussa TV-ohjelmaan. Siinä ainakin kuvaaja kuvaa minuutissa helposti kymmeniä kuvia. Joten yhden session hinnaksi tulisi hetkessä tuhansia euroja. Eli vaikka kaverini tulevat malleiksi ja heiltä löytyisi sopivia vaatteita sekä halua omatoimiseen meikkaukseen, tulevat kuvaukset helposti tosi kalliiksi. Ehkä olen ymmärtänyt hinnan väärin? Pitäisi varmaan soittaa, ei mailata... Kuvia voitaisiin ottaa kotonani, mutta mielessäni on myös yksi tietty ympäristö, jossa Tuotetta voisi käyttää. Sinne pitäisi soittaa ja kysyä, onko mainoskuvaukset kyseisessä paikassa aivan poissuljettu asia. Jos ei, pitäisi neuvotella ehdoista.

Kotisivut ja visuaalisen ilmeen hieman laajempi suunnittelu: alk 1000e. Kuulostaa kalliilta.

Muotoilua, kotisivut ja valmiiksi printattuja mainoksia: alk 20 000. Sekin kuulostaa kalliilta, mutta pidän tätä arviota aika realistisena. Tämän arvion tekijän kanssa juttelin pitkään puhelimessa Tuotteesta ja sen mahdollisuuksista. Kyseessä oli muotoilu- ja suunnittelutoimiston toimitusjohtaja ja sain häneltä tukea joillekin ajatuksilleni Tuotteesta ja sen mahdollisuuksista markkinoilla. En kylläkään kaikille. Hänen kanssaan aion joka tapauksessa neuvotella asiasta laajemmin ensi viikolla. Otan mukaan mallikuvia vastaavista tuotteista.

Aalto-yliopiston ajatuksia menen kuulemaan myös ensi viikolla. Saas nähdä, mitä siellä sanotaan ja millaisia kontakteja on tarjolla.

Lomalla tapasin mahdollista bisnesenkeliäni ja meillä oli keskustelua mm. Tuotteen hankintahinnan ja kuluttajan ostohinnan suuruusluokista. Ei kannata myydä Tuotetta suurella katteella, jos se pelottaa pois kovasti ostajia. Suunnittelin myös kohdennettua markkinointia. Nyt pitäisi vain vielä keksiä, mistä saan kohderyhmien osoitetiedot ja mitä ne maksavat?

Lomalla selailin altaalla myös tanskalaista sisustuslehteä, jossa oli esiteltynä paljon puisia huonekaluja. Aloin haaveilla, että oma Tuotteeni joskus patsastelisi vastaavilla sivuilla. Kansainvälinen huomio saattaisi vaatia kannuksensä jo hankkinutta suunnittelijaa? Haaveilen toki myös kansainvälisestä myynnistä Tuotteelle, mutta ajatuksena, kaikkine byrokraattisine kiemuroineen, se on kovin arveluttava.

Muotoilu

Perjantaina sain kommentit liiketoimintasuunnitelmaani UYKsta. Ohjeen mukaan kaikki rahalaskelmat täytyy saada kuntoon ennen kuin rahoitusta voi hakea. Rahalaskelmissa täytyy arvioida mm. varaston kustannuksia, ensimmäisen kolmen kuukauden kuluja ja ensimmäisen vuoden myyntimääriä. Näin ollen laitoin tuulemaan. Mietin, mitä kuluja ainakin tulee yritykseni alkutoiminnassa.
Soitin paikkakunnallani toimivaan muotoilukeskukseen, josta sain kuulla UYKssa. Sovimme tapaamisesta, jotta voisin selittää projektiani ja tarpeitani ja sitten saada hinta-arvion. Luin lehdestä eräästä muotoilutoimistosta, josta olin kuullut hyvää jo aiemmin. Otin yhteyttä myös sinne ja sieltä vastattiin, että soitellaan maanantaina. Tarvitsen hinta-arvion sieltäkin. Se olisi ainakin yksi, merkittävä, kuluerä.
Mailasin kahteen mainostoimistoon. Toinen ottaisi kuvat, voisi suunnitella visuaalisen ilmeen ja tehdä nettisivut ja esitteen. Toinen voisi suunnitella visuaalisen ilmeen, mm. logot ja tehdä nettisivut sekä painaa erityyppisiä mainoksia. Kysyin hintatietoja.
Mailasin kolmelle sopivalle ystävälle, joita pyysin mainoskuviin malleiksi (jos sinne asti koskaan päästään). He lupautuivat tulemaan. Lupasin korvaukseksi ruokaa, ja jos yritykseni alkaa joskus toimia voitollisesti, lupasin viedä heidät myös risteilylle.

Yksi tärkeä päätettävä asia on Tuotteen jakelu. Mieluiten veisin jokaisen kappaleen ostajalle henkilökohtaisesti, mutta se ei taida onnistua. Normipostissa ei Tuotetta voi lähettää, se on liian suurikokoinen. Täytyy selvittää kuljetusyhtiöitä (Itella, Kaukokiito, Matkahuolto, mitä niitä oikein mahtaa olla) ja kysellä heidän taksojaan. Koska myöskään valmistaja ei ole tiedossa, täytyy arvata sekä lähtöpaikkakunta, että Tuotteen paino... Aika paljon arvailtavaa ylipäätään.

Että jos joku tietää hyvää muotoilijaa, opiskelijaakin, joka on kiinnostunut isohkon puuhuonekalun muotoilusta ja jolla on kontakteja alan yrityksiin, ottakoon yhteyttä. Samoin joku, joka hoitaa mainontaan ja logoihin liittyviä asioita.

Lissu

Maanantain UYKssa käynnin jälkeen aloin kovalla höyryllä siirtää ajatuksiani liiketoimintasuunnitelmaan eli Lissuun. Osa kysymyksistä oli helppoja (tai ainakin luulen niin) kuten mikä tuote on, kenelle sitä myydään ja millä viidellä lauseella sitä markkinoitaisiin vahvimmin. Toiset olivat vaiketa, kuten millaista yhtiömuotoa olin ajatellut, mitä lupia ja vakuutuksia tarvitsen ja miten olen suunnitellut kehittäväni yritystä. Myös kaikki rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelmat olivat vaikeita. Mielestäni eniten siksi, että Tuotteen tuotantokustannukset ovat vielä täysi arvoitus. On vaikea miettiä, mikä voisi olla varaston arvo, kate-% ja liikevaihto, kun sitä ei tiedä. Toisaalta esim. yrityksen perustamiseen liittyvistä kuluista, kirjanpitokuluista tai markkinoinnin kustannuksista minulla ei ole mitään tietoa, jonka perusteella voisin laskea, mitä kuluja yritykselle tulee ensimmäisen kuukauden aikana.

Sain Lissun hyvään kuosiin heti maanantaina ja kirjasin siihen vielä muutaman mieleen tulleen asian tänään. Nyt odotan UYKn neuvojan kommentteja. Toivottavasti ne ovat myönteisiä ja toisaalta hyviä.

Kävin kosmetologilla, ja tietysti kyselin hänen yritystoiminnastaan. Hänellä on toiminimi (yksityinen liikkeenharjoittaja) ja hänen tärkein neuvonsa aloittelevalle yrittäjälle oli, että pitää hankkia hyvä kirjanpitäjä. Kirjanpitäjän tulee plus- ja miinuslaskujen lisäksi seurata yrittäjän tilannetta ja ehdottaa kirjanpidollisia toimenpiteitä, joista on yrittäjälle hyötyä tai joilla yrittäjä välttää sudenkuoppia.

Lukiessani Alkavan yrittäjän perustamisopasta olen huomannut, että tiedän yritysasioista liian vähän. En edes tiedä, mitä en tiedä. Vilkuilin netistä yrittäjyyskursseja. En ainakaan ihan heti löytänyt muita kuin työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettäviä kursseja. Neljän viikon 9-16 kurssi käsittelee pintaraapaisuna kaikkia asioita. Siinä oppisi varmaan hyvin mitä ei tiedä. Tämä aikataulu ei kuitenkaan käy ja tuskin sitä saa mitenkään soviteltuakaan, työvoimapolitiikan puoli on aina niin jäykkää. Siihen ikinä törmänneet tietävät varmaan... Aikuiskoulutuskeskuksessa näyttäisi myös olevan kurssi, jonka kestosta ei ole tietoa, mutta laajuus on 40 ov. Tämä vastaa aika rankan yliopistolukuvuoden opintoja. Tai vastasi ainakin kun minä olin opiskelijana. Taitaa olla vähän liian yksityiskohtaista puolestaan.

Jos päädyn perustamaan yrityksen ja myymään Tuotetta, täytyisi varmaan jo vähän etukäteen valmistautua tähän yrittäjyyspuoleen. Eli en voisi jättää kurssia ensi syksyyn. Kesäksi varmaan kaikki kurssit pitää taukoa. Ehkä UYKn neuvoja osaa auttaa tässäkin.

Jippii, iloisia uutisia! :)

Tapaaminen Uusyrityskeskuksessa oli tänään. Olo oli kuin työhaastatteluun menijällä. Paikka oli keskustassa ja jännitin, että jos en löydä parkkipaikkaa nopeasti, en ehdi ajoissa tapaamiseen. Löysin ja ehdin kuitenkin.

Keskuksessa selitin asiani henkilökohtaiselle neuvojalleni. Hän ei nauranut vaan suhtautui positiivisesti ja sanoi, että olisi itsekin tarvinnut tuotteen (tästä lähtien kutsun ideoimaani tuotetta Tuotteeksi. Aikanaan sitten kerron, mistä oikein on kyse) ja kertoi omista kokemuksistaan, joita en ollut huomannut ajatella ollenkaan. Sitten hän nopeaan tahtiin kertoi Tekesin ja ely-keskuksen rahoitusmalleista. Rahoitusta voi hakea, kun on liiketoimintasuunnitelma. Kotikaupungissani on Aalto-yliopiston osasto, joka tarjoaa suunnittelu- ja muotoilupalveluja yrityksille. Kun rahoitus on kunnossa, voin ottaa sinne yhteyttä ja heillä on taas kontakteja valmistajiin prototyypin valmistamiseksi. Tämä tuntuu käyvän vähän liian näppärästi??

Liiketoimintasuunnitelmaa varten on verkkotyökalu. Uusyrityskeskuksen neuvoja lukee ja kommentoi suunnitelmani. Varsinaisesti ideani punnitaan rahoitusta haettaessa: huonot ajatukset eivät kuulemma saa tukea. Tekesin tuki on 70 % projektissa ja parasta on se, että omaa 30 % ei tarvitse olla käteisenä, vaan se voi olla yritykseen sijoitettua aikaa. Ja tosiaan sen jälkeen voin esitellä ideani suunnittelupalveluille ja hommaa lähdetään työstämään yhdessä. Kuulemma ei suunnitelmien tarvitse edes olla senttimetrin tarkkuudella olevia piirustuksia, vaan selostus ja pari esimerkkiä riittävät.

Kyse tuntuu olevan valtion rahojen pyörittelystä paikasta toiseen. Uusyrityskeskus on valtion rahoittama. Tekesin rahat tulee valtiolta. Valtion rahoilla ostaisin suunnittelupalvelua yliopiston muotoilukeskuksesta, joka on valtion laitos sekin. En silti valita. En ajatellut, että uutta tuotekehittelyä ja yritysmahdollisuutta tuettaisiin näin hyvin. Neuvojan kanssa kaikki kävi vähän liiankin nopeasti. Kollega kutsuttiin naapurihuoneesta neuvotteluun ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Lopussa sain kysyä omat kysymykseni, jotka oli onneksi kirjoittanut paperille, muuten en varmaan olisi muistanut, mikä askarrutti. Vastaukset kyllä olivat selkeitä ja tietoa ja osaamista selvästi löytyy.

Kun prototyyppi on valmis, on aika pohtia tuotesuojausasioita sekä tuotantokustannuksia ja mahdollista myyntihintaa ja sitä kautta sitä, olisiko Tuotteessa aineksia kuluttajakauppaan. Rahoitusta haettaessa en ilmeisesti voi enää olla yksityishenkilö vaan ainakin pitää olla yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tämän voi myöhemmin vaihtaa osakeyhtiöksi.

Eli, kukaan ei nauranut, ja se on jo puoli voittoa :) Eikun Lissua vääntämään.

Valmistautumista

Olen edelleen pohtinut, miten valmistautuisin Uusyrityskeskuksessa käyntiä varten.

Soitin kaverille ja kyselin, miten heidän yrityksensä oli löytänyt muotoilijan, kun sitä oli tarvittu, ja että onko antaa mitään neuvoja. He olivat löytäneet omansa Aalto-yliopiston yhteistyöprojektin kautta. Asiat kulkevat eri tavalla, kun on jo toimiva yritys, joka käsittääkseni tuottaa myös voittoa, eli on rahaa projekteihin. Totesimme, että muotoilijan pitäisi olla sellainen, joka on valmis muokkaamaan suunnitelmiaan sen mukaan, miten tuotteen tuotanto toimii järkevästi. Myös muotoilijan pitäisi olla valmis ottamaan huomioon tuotteen loppuhinta. Lopuksi vitsailimme, että kehen ottaisin yhteyttä ensimmäkseksi; Stefan Lindforsiin, Ristomatti Ratiaan vaiko Eero Aarnioon. Oikeasti se taitaa mennä niin, että yritän etsiä rahan tarpeessa olevan opiskelijan Aallosta. Katselin jo vähän, minkälaisia osastoja siellä on, löytyykö ketään potentiaalista yhteyshenkilöä. Kysyin myös toiselta, taiteellisemmalta kaverilta, tunteeko hän ketään muotoilijaa. Mutta kuulemma tuttuna on vain korusuunnittelija, jolla on jo kädet täynnä työtä. Mahtaisiko kolmannen kaverin arkkitehtivanhemmat tietää ketään??

Mies otti illalla pari valokuvaa, joissa olen tilanteessa, johon tuoteideani toisi helpotusta. Mikäli tarpeen on, näytän niitä ja muutamaa netistä löytämääni kuvaa selostaessani ideaa Uusyrityskeskuksessa. Etsin myös taustatietoa tilastoksi netistä. Taidan yhdistää ne muutaman slaidin powerpointiin, jonka voin ottaa esiin jos joku kysyy.

Käyn harvakseltaan kerhossa, jossa käy paljon tuotteeni kohderyhmään kuuluvia ihmisiä. Kysyin siellä, voisinko tuoda tuotteeni näytille markkinointimielessä, jos tästä ikinä tulee jotain. Sain luvan. Markkinointi kerhon tiloissa on sallittua ja muutkin myyvät siellä tuotteitaan.

Eli olen nyt:
-löytänyt potentiaalisen rahoittajan
-pohtinut kohderyhmää
-suunnitellut markkinointia moneltakin kantilta
-kysellyt vinkkejä muotoilijoista

Uyk:n sivuilla suositeltiin, että tuotteen kohderyhmälle tehtäisiin jonkinlainen, edes pienimuotoinen kysely, jossa tuotteen menekkiä ja elinkelpoisuutta hieman kartoitettaisiin. Mutta en haluaisi paljastaa ylimääräisille ihmisille tuoteideaani. Voisin ehkä kysellä lähimmän piirin ihmisiltä, mutta onko otos silloin tarpeeksi suuri?

Olen toivottavasti paljon viisaampi maanantain tapaamisen jälkeen. Toivottavasti tiedän silloin, onko pakko heittää kirves kaivoon vai voiko porskutella eteenpäin.

ps, sain toisenkin keittiön tuolin viimein maalatuksi. Mies kokosi ja laittoi pehmukkeet jalkoihin.

Mitä mukaan Uusyrityskeskukseen?

Olen pohtinut edelleen, miten pitäisi valmistautua tapaamiseeni Uusyrityskeskuksessa. Mulla on nyt netistä katsottuna muutama esimerkkikuva sekä pari esimerkkikuvaa kotoa livetilanteessa. Raha-asioita en ole oikeastaan valmistautunut esittämään, koska juuri niistä haluan kysyä, kun sinne menen. Katselin Leijonan luola USA:ta, vaikka en olekaan vielä siinä tilanteessa, että yrittäisin myydä ideaani/yritykseni toimintaa rahoittajille.

Uusyrityskeskuksen sivuilla on näköjään jonkinlaista selostusta. Tähän olisi ehkä pitänyt tutustua jo aiemmin. Ehdin nyt kuitenkin lukaista sitä: "Yrittäjänä vapauden myötä lisääntyy vastuu omasta onnistumisesta. Menestyksekäs liiketoiminta edellyttää velvollisuuksien täyttämistä ja motivaatio työhön täytyy pystyä säilyttämään. Joskus yrittäjyys voi tuntua yksinäiseltä. Siksi on tärkeää, että yrittäjyys lähtee kovasta halusta tehdä työtä." Olen kyllä vähän laiska. Mahtaako tämä olla mun juttu ollenkaan... Joka toinen kerta, kun ajattelen ideaani ja yrityksen perustamista, minua melkein naurattaa. Joka toinen kerta taas ajattelen, että kyllä tämä voi olla ihan hyvä juttu ja onnistuakin. Luulen, että sellaiset "oikeat" yrittäjät ja ideoijat uskovat asiaansa raudanlujasti. Enpä tiedä.

Yrittäjän perustamisoppaassa kerrotaan, miten yritys käytännössä käynnistetään ja mitä pitää pohtia ja tehdä rahoituksen saamiseksi (siis liiketoimintasuunnitelma). Mutta ei siellä kerrota, kuka auttaa, kun pitää löytää muotoilija tekemään todeksi ideani siten, että tuote on kaunis, toimiva, sopiva teolliseen tuotantoon ja vielä hinnaltaan sopiva (tämä lienee vaikein kohta).

Suurimmat huoleni tässä vaiheessa ovat:
*tuoteideani onkin oikeasti huono
*en yhtään tiedä, miten löytäisin muotoilijan ja tavaran tekijän
*minulla ei ole yhtään rahaa sijoitettavaksi yritykseen (tililläni on n. 1000e) eikä asuntolainan myötä myöskään halua ottaa lainaa yrityksen aloittamiseksi
Näihin asioihin haluaisin erityisesti paneutua, kun menen keskusteluun ensi maanantaina.

Ja sitten pinnallisempiin aiheisiin: kävin kampaajalla muodonmuutoksessa, tyylini todella kaupasikin jo päivitystä. Nyt voin siistin näköisenä mennä tapaamiseen. Ulkonäöllä on suuri merkitys omaan itsevarmuuteen suurella osalla naisista.

Päässä kiertää

Nyt kun asia on edes jollain lailla laitettu rullaamaan, ajatukset tuotteeseen ja yritykseen liittyen pyörivät melko lailla päässäni. Tuoteideaa olen kehitellyt jo pitempään, joten se ei niinkään, mutta markkinointi. Kenelle yrittäisin tuotetta myydä? Sain jo uusia ideoita mainoskuvauksiinkin. Mutta mistä löytäisin sopivia, eri ikäisiä malleja kuvauksiin ilmaiseksi? Täytynee kysellä kavereilta, jos ikinä siihen asti tässä yrityshommassa päästään. Mitä kautta lähtisin tuotetta myymään? Olen taas aivan asioiden edellä.

Kaverini Tuomas on ollut keksimässä Biolanin Ilo-kasvatussarjan tuotteita ja tehnyt kokeiluja kotonaan sekä yhteistyötä sarjan muotoilijan, Katie Bednarzin kanssa. Häneltä taidan kysellä, miten asiaa hoidetaan, kun kehittäjänä (ja varmaankin myös maksajana) on jo valmiiksi toimiva ja tuotekehitystä harrastava teollinen yritys.

Koska odottavan aika (odotan siis tapaamista Uusyrityskeskuksessa, se on vasta viikon päästä) on pitkä, olen kirjoittanut asioita pois päästäni surraamasta sitä mukaa kun niitä on sinne ilmaantunut. Niinpä asiat ovat epämääräisesti jäsenneltynä ruutupaperilla. En tiedä, miten valmiiden suunnitelmien ja laskelmien kanssa keskukseen yleensä mennään, mulla ei ainakaan mitään ekseleitä ole mistään. Mutta luulisi, että siellä sitten neuvovat?

Siihen asti ei auta kuin elää arkea eteenpäin. Mulla on ollut kauan kesken tuoliprojekti: maalaan pari keittiön kulahtanutta valkoista Ikean tuolia vaaleanvihreiksi. Sain idean sisustuslehdestä. Vihreän sävy löytyi keittiössä olevista, lahjaksi saaduista pikkutauluista ja sopii keittiöön muutenkin sekä on ihanan keväinen (kai keväästä saa jo haaveksia?)

Hajotin osiin, hioin, maalasin kahteen kertaan Tikkurilan Empire-kalustemaalilla ja kokosin. 0,225 l:n purkki muuten riitti tarkkaan kahteen tuoliin, jäljelle ei jäänyt kuin tippa. Projekti kesti hajotuksesta tähän päivään varmaan kaksi kuukautta... Mulla on ollut tarkoituksena maalata vielä kaksi samanlaista tuolia haalealla vaaleanpunaisella (kyllä, karkkikeittiö), mutta voi olla, että se osoittautuu liian työlääksi.