Meidän talo on keinukauppa

"Äiti, meidän talo on keinukauppa", sanoi vanhimmaiseni aamulla. Hetken mietittyään hän totesi, että minä olen se keinukauppias ja hän itse ja nuorimmainen ovat keinukauppiaan lapsia. Mieheni kysyi, että kukas minä sitten olen. Lapseni vastasi "isi". Ja lisäsi sitten, että "saat sinäkin asua täällä".

Tämä kuvastaa tämänhetkistä tilannetta: olohuoneessamme on neljä keinutuolia. Onneksi olohuone on iso, ja onneksi Syli-keinutuolit ovat pienempiä kuin tavanomaiset keinut. Kolmen Sylin lisäksi meillä on vielä vanha häälahjaksi saamamme keinutuoli. Ja totta puhuakseni mies mahdollistaa tämän "harrastukseni" hoitamalla lapsia ja kotia, kun liehun hoitamassa milloin mitäkin asioita (tai ihan vain kirjoittamassa sähköposteja ja maksamassa laskuja, miten niihinkin saa niin paljon aikaa kulutettua?)...

Kuulen säännöllisesti hämmästelyä siitä, miten ehdin edistää yritykseni asioita huolimatta kokopäivätyöstä ja 1- ja 3-vuotiaista. Noh, en ehdikään puoliksikaan niin hyvin kuin haluaisin. Nettikauppa on edelleen raakile. Ainakin 15 muuta keskeneräistä asiaa tulee heti mieleen sen kummemmin miettimättä. Joka viikko edistän useampaa, mutta joka viikko myös tulee eteen uusia asioita ja vaiheita. Ja sen ajan jonka ehdin, nipistän yöunista ja liikunnasta. Olen kesän hoitovapaalla työpaikastani, ja lapset ovat lomalla hoidosta. Ehdin sentään siis ulkoilla ja tavata muita äitejä päivisin leikkipuistoissa. Pyöräkärryn vetäminen kaupungille käy hyvin lenkistä, lapsetkin ovat lopettaneet riitelyn kyydissä istuessaan.

Mutta ainakin lajittelin juuri tähän asti kertyneet asiat kirjanpitäjälle lähetettäväksi. Toivottavasti löydän puuttuvat yrityksen tiliotteet jostain muualta? Täytyy opetella lisää järjestelmällisyyttä. Tein myös lisää imetystyynyjä aamupäivällä, otin aikaa kun täytin kaksi tyynyä, sitten täytemateriaali jo loppuikin.

Keinut olohuoneessa ovat päässeet mukavaan kotitestiin: lapseni ovat istuskelleet ja kiipeilleet niissä päiväkausia. Vanhimmainen spontaanisti kertoi myös tykkäävänsä keinuista ja niiden väreistä. Jo yksivuotiaani pääsee kiipeämään keinuihin, kun hieman keskittyy. Jalkatuki auttaa siinäkin. Tuen päällä on myös ilmeisen mukava istua :) Kuvissa mukana lampaantaljasta tehty istuinpehmuste. Pohjalaista laatua sekin, ja sitäpaitsi vesipestävä, jos sattuisi jotain vahinkoja.

Keinuthan ovat meillä kotona siksi, että lähetän niitä ensi viikon alussa yhteiskuljetuksella Pop-up Pohjanmaa-tilaisuuteen Helsinkiin. Sen jälkeen keinuja matkaa Seinäjoen keskussairaalan äitien koekäyttöön. Olen saamassa myös yhden haalean vaaleanpunaisen keinutuolin koekäyttöön, se on toinen tämän kauden kausiväreistä.