Somekenttään tutustuttiinkin laajasti. Latasin puhelimeeni Instagramin, jota pitäisi opetella käyttämään. Harmi vain, että ilmeisesti kukaan tuttuni ei käytä sitä. Kävimme Twitterissä ja käytimme hashtagejä. Tutkailimme kiinnostavien yritysten facebook-sivuja ja youtubeen lataamia markkinointivideoita, joista esimerkkinä oli juurikin Varustelekan make Arnold come, jota on kuudessa päivässä katsottu lähes puoli miljoonaa kertaa. Markkinointivideon ideana on pyytää Arnold Schwartzeneggeriä tulemaan Suomeen esittelemällä armeijakaupan tuotteita (en tiedä, saako sieltä oikeasti ostaa konekivääreitä ja tankkeja?!). Puhuimme sisällön tuottamisesta, vuosikellosta, oikea-aikaisesta kampanjoinnista ja eri somekanavien yhdistämisestä.
Kolmas ja yllätyksenä tullut ilo oli se, että tapasin samalla muita yrittäjänaisia. Paikalla oli ainakin koruntekijä, sisustussuunnittelija, hevosterapeutti ja kotipalveluita tarjoavien yritysten vetäjiä. Innokasta keskustelua, hyvää valkosuklaakakkua ja kauniit puitteet.
Sen verran tällä ainakin oli vaikutusta, että päivän Hesarista bongasin heti kolme some-aiheista juttua. Victoria Beckham oli avannut uuden liikkeen Lontooseen, ja mainostanut sitä massiivisesti Instagramissa ja Twitterissä. Hänellä on kuulemma 15 000 seuraajaa. National Museum myöskin Lontoossa on aiemmin kieltänyt teosten valokuvaamisen. Selfiet ja sosiaalinen media on kuitenkin muuttanut tämän, ja nyt kuvia saa ottaa, jotta kävijäkokemuksiaan voi raportoida kuvatileihinsä. Kolmas uutinen koski suomalaisten puolituntemattomien bändien pääsemistä keikoille. Siinäkin keikkapaikat tutkivat ensin Facebookista, kuinka monta tykkääjää bändillä oli, ja jos heitä on tarpeeksi, keikka voidaan bookata.
Vielä en perusta mitään yritystilejä someen, koska ei ole mitään esiteltävääkään. Mutta ehkä tuossa joulun tienoilla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti