Huhuu

torstai 28. elokuuta 2014

Rahan tarve ja leijonan luola

Yritykseni on kohta tilanteessa, jossa aletaan tarvita rahallisia panostuksia. Se vähän jännittää tietysti. Itselläni kun rahaa ei ole mitenkään ylen määrin, ja jos olisikin, ne menisivät vilkkaasti vaikka uuteen sohvaan tai asuntolainen maksuun. Jos kukaan ei osta Tuotteita, menetän tietenkin niiden kehittelyyn ja markkinointiin kulutetut rahat kankkulan kaivoon. Sepä se taitaa olla se "yrittäjän riski".

Nytpä olenkin aivan uusin silmin katsellut tv-sarjaa Leijonan luola USA. Uusia ideoita saaneet yrittäjät esittelevät ideansa ja pyytävät sijoittajilta rahaa (ja neuvoja), ja antavat vastineeksi osan osakkeistaan tai harvoin rojaltia. Siinä kylläkin ihmisillä on jo valmiit tuotteet, joilla on todistetusti jotain myyntiä. Olen nähnyt ohjelmassa ainakin erilaisia ruokatuotteita, itse kiinnittyvän lahjapaperin (!), kosmetiikkaa, vaatteita jne. Eilen tarkistin muutamasta tuotemerkistä, ovatko ne oikeasti olemassa ja missä mittakaavassa, ja ainakin niillä oli komeat nettisivut sekä paljon jälleenmyyjiä.

Suomessahan pyöri tuo ohjelma myös kauan sitten nimellä Leijonan kita. Ainakin siinä oli mukana Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen ja Lisa Sounio. Tuosta ajasta mieleen jäi vain miekkonen, jonka piti rakentaa jäävuori, ja johon Toivo Sukari lähti mukaan. Muistaakseni jäävuorta rakennettiin Ideaparkin pihaan. Vuosi oli 2007. Osa esittelyistä on näköjään katsottavissa youtubessa.

Uudempi versio oli keväällä 2013 esitetty Leijonan luola, jossa oli leijonina mm. Anne Berner ja Jorma Terentjeff.

Onko parempi jakaa osakkeitaan ja riskiä muille vai ottaa pankkilainaa? Vai hidastaa yrityksen kehittämistä rahapulan vuoksi? Tietysti palkasta voi aina nipistää satasen sieltä ja tuolta, mutta jos messuosaston pelkkä paikkavuokra on tuhansia euroja, se tuntuu aika toivottomalta.

Lehdissä on ollut aika paljon juttuja yhteisörahoittamisesta. Yritys tai yhteisö esittelee hankkeen, johon se kerää rahaa. Vastineeksi luvataan käyttöoikeutta, tuotteita tai muuta (yhteisöjen tapauksessa usein hyvää mieltä auttamisesta). Yksi yhteisörahoitusta Suomessa tarjoava taho on Mesenaatti. Kävin katsomassa, millaisia projekteja siellä on rahoitettavana: Pianismi taiteena-kirjan suomentamista (pyydetty 17 000, koossa 3 000 ja rapiat. Vastineena suomennettu teos (arvo 40e)), Synttäribileet-leikkihuone (pyydetty 10 000, koossa 149, vastineena mainostilaa yritykselle tai lahjakortti bileiden pitämiseen) ja eco-vaatteita (pyydetty 35 000, koossa 5 000 ja rapiat, vastineena oman merkin paitoja). Ei huonoa. Osa projekteista on saanut rahoituksensa kokoon määräajassa, osa ei. Esim. jalkapallolehti, arkeologiset kaivaukset ja valokuvakirja ovat onnistuneet. Taidenäyttelyn järjestäminen, muutama televisiosarja ja elokuva eivät ole saaneet rahoitusta. Monipuolisia projekteja ja mielenkiintoista luettavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti